<< ^ >>

260407 002.jpg

20 kV Rakenteilla olevalle ns. Lehtolan asuntoalueelle on noussut linjamuutosten vuoksi masentavia kreosoottipylväitä. Vuodelta 2007. Mikkeli, Tupala 26.04.2007
Kuvaaja: Tuomas Lähde

28.04.2007 01:56 <Andrei> Osaatteko sanoa, että miten tuo terva on elämän ja ympäristön kannalta parempaa kyllästettä kuin ennen käytetty sinertävä kylläste? Tätä kreosoottiahan on ilmeisesti alettu käyttää uudelleen sähkötolppien kyllästysaineena monen vuoden tauon jälkeen. Tämä aine kuulema huonontaa asentajien työolosuhteita tuntuvasti.
28.04.2007 04:01 <Asentaja> Kreosoottikyllästetty pylväs ei ole niin vaarallinen mikrobeille yms örriäisille ja pörriäisille. Ihmiselle se lisää syöpäriskiä. Aina varsinkin kesähelteillä noista pylväistä tarttuu tuota mönjää vaatteisiin runsaasti ja ihon läpihän se menee milloin on ihokosketusta. Haisevatkin pitkästä matkasta ratapölkylle.
03.05.2007 18:02 <Sähkäri> Simertävä tai vihertävä kyllästetty pylväs (ns. suolakyllästetty) sisältää arseenia, sinkkiä, kuparia. Nimi "suolakyllästeinen" ei oikein ohjaa ainakaan maallikkoa oikeaan suuntaan, koska mistään ruokasuolasta ei ole kysymys, vaan edellä mainittujen aineiden suoloista. Ei siis mikään ympäristöystävällinen kylläste. Samoin kreosootti. Kreosootti on kivihiilitervaa tai kivihiilipikeä, miten sitä nyt haluaa suomeksi kutsuttavan. Se sisältää PAH yhdisteitä, siis aromaattisia hiilivetyjä sekä fenoleita. Aromaattiset hiilivedyt antavat kreosootille tunnusomaisen hajun, jonka useat varmaan muistavat rautateiden läheisyydestä kreosootilla kyllästetyistä ratapölkyistä. Kuten kaikki aromaattiset hiilivedyt, laimeana haju on monille miellyttävä, mutta paksuna pikemminkin pistävä ja epämiellyttävä. Kreosootti tahrii vaatteet, sen kulkeutumista elimistöön on varottava ja lisäksi kreosootti vettä raskaampana vajoaa pohjaveteen. Ei siis mikään hyvä keksintö sekään. Näistä haitoista johtuen kreosoottia saa lain mukaan käyttää vain ammattikäytössä. Totisesti toivoisi, että joku potkuripää keksisi ympäristöystävällisen menetelmän puiden kyllästämiseen. Hyviä potentiaaleja on esim. mäntyöljy. Sittenpä pylväät tuoksuisivat raikkaalle mäntysuovalle!!!
13.05.2007 21:33 <Mikko Koho> Mitä ammattiliittoni lehdestä olen oikein lukenut niin tuo kreosootti ainoastaan huonontaa nuorien työntekijöiden palkkaamista pahasti ukkoutuvalle ja nuoria vähemmän houkuttelevalle sähkölaitosalalle. Ite oisin sähkölaitosalalle alunperin mennyt, mutta asiaa kokeiltuani päädyin vahvasti toisiin aatoksiin. Ja kyse ei ollut kreosootista tai huyonoista työoloista, saatikka sitten huonosta palkasta.
13.05.2007 21:34 <Mikko Koho> En kyllä ihmettele enää yhtään että miksi tälle tuiki tarpelliselle alalle ei nuoria kunnolla saa.
16.05.2007 23:30 <P. Ylväs> Vaihtoehtojahan näille mönjäpylväille kyllä olisi. Miksi ei käytetä betonipylväitä? Miksi vielä pystytetään pellonlaitaan myrkkypylväitä amkoja kannattelemaan, vaikka aivan varmasti tulisi edullisemmaksi aurata maakaapeli siihen? Miksi ei esimerkiksi valmisteta väkevällä kuparisuolalla kyllästettyjä pylväitä, jotka upotussyvyydeltään ja vähän päälle, vaikka 1 metri, olisi lisäksi kreosootilla kyllästetty? Ulkonäöltään olisi "cobratun" pylvään näköinen ja eiköhän tuo kestäisi 20-30 vuotta ihan kevyesti. Ainakin olisi asentajaystävällinen. Voisivat olla vaikka astetta korkeamman lujuusluokan puita. Kuparikyllästeiden yhteydessä vedotaan tietysti metalliosien korroosioon. Kehitettäköön sitten vaikka komposiittiorsia ja -koukkuja ym. tarvikkeita. Entäpä sitten kun kymmenen vuoden kuluttua ilmasto-olosuhteet, kiristyneet toimitusvarmuusvaatimukset lainsäätäjän taholta tms. pakottavat kaapeloimaan merkittävän osan maaseudustakin? Olisiko tarvittukaan 50-60 vuotta kestäviä kreosootteja, olisiko turvallisempi kuparipylväs riittänyt sittenkin? Mielestäni nyt pitäisi lisätä verkkoyhtiöiden ns. sallittua tuottoa, ehtona kreosootista luopuminen.
17.05.2007 10:38 <Mikko Koho> Ajattelin tuossa että miksi verkkoyhtiöt eivät ota jonkinasteisia teräspylväitä käyttöön? Sopivasti galvanoituna ja maalattuna niiden ei nykytekniikalla pitäisi olla mitenkään maisemaan sopimattomia saatikka sitten kestoiältään ala-arvoisia. Imatrankosken voimalan lähellä on käytössä vielä pylväitä, jotka ovat alkuperäisiä vuodelta 1928. Ja joku valmistuva insinööri tai DI saisi varmaan hyvän opinnäytetyön aiheen siitä, miten ko. pylväät saataisiin mahdollisimman asentajaystävällisiksi mutta toisaalta muut määräykset ym. täyttäviksi.
Tottahan se on, pysytysvaiheessa teräspylväs kunnolla tehtynä maksaa järjettömästi puupylvääseen verrattuna. Mutta kestoikäkin olisi aivan toista luokkaa, puhumattakaan siitä että teräs on kierrätettävää materiaalia, josta maksetaan ihan kohtuullisesti. Vastakohtana kyllästetylle puulle, joka on automaattisesti ongelmajätettä ja jonka hävityksestä pitää maksaa.

Pienenä yksityiskohtana voin mainita lukeneeni eräästä artikkelista, että japanissa joku paikallinen verkkoyhtiö olisi siirtynyt teräspylväisiin ja vaihdattanut 80% pylväskannastaan uuteen. Ja syynä oli nimenomaan elinikä.
18.05.2007 17:52 <Sähkäri> Nimimerkki Mikko Kohon ajatuksessa on kovasti järkeä. Myös P.Ylvään. Teräspylväät maksavat aivan tolkuttomasti, mutta elinikä on selvästi puupylväitä parempi. Toinen kysymuys sitten on, tarvitaanko niin pitkää (60..100 vuotta) elinikää? Voidaanko olla varmoja, ettei linjaa pureta ennen elinikänsä päättymistä? Tämänpäivän yhteiskunnassa ei oikein voi olla täysin varma: kasvukeskuksien läheisyydessä tullaan entistä enemmän tulevaisuudessa menemään kaapeliratkaisuihin, ja toisaalta haja-asutusalueen ennustettavuus on äärettömän huonoa! Kuka olisi esim. 40 vuotta sitten voinut ennustaa haja-asutusaluiden tilanteen, mikä taajamat jäävät eloon, mitkä kuolevat, mitä uusia syntyy. P. Ylvään pohdinta betonipylväistä on hyvä. Itäisillä mailla on paljonkin betonisia pylväitä (kuten esim. monet Tallinnan kävijät voivat huomata. Hyvin tehtynä betonipylvään elinikäkin on hyvä. Ongelmina tietenkin meidän ilmasto talvineen ja pakkasinee, jotka pyrkivät rapauttamaan (huonon) betonia (vrt. tolpat Venäjällä tai Baltiassa). Perinteisesti meillä on ollut paljon puuta, ja siitä syystä tietty historian syy näihin puu-ratkaisuihin.
Itse uskon, että kaikki 110 kV ja sitä suuremmat jännitteet tullaan rakentamaan teräsrakenteille (esim. Fingrid ei enää uusia 110 kV rakenteita hyväksy puurakenteisena) ja vastaavasti 0,4 - 20 kV järjestelmät tulevat entistä laajemmin muuttumaan kaapeleiksi. Asennustekniikan tulee kehittyä Suomalaisiin olosuhteisiin soveltuviksi siten, että nykyinen tuplahinta kaapeloinnin ja ilmajohdon osalta saadaan pienemmäksi. Jonkinlainen väliaikaratkaisu voi olla jonkun ympäristöystävällisemmän kyllästeen käyttöönotto kreosootin korvaajaksi. Kreosootista pitää päästä ja tullaan toivonmukaan pääsemää mahdollisimman pian pois.
02.06.2007 03:44 <Andrei> Vissiinhän se ongelma on sellainenkin, että linjat rakennetaan jonkinlainen väliaikaisuus, direktiivien täyttö ja halpuus mielessä. Betoni- ja rautatolppien rakentaminen vaikuttaa kalliilta väliaikaisratkaisulta muuttuvan suomalaisen infrastruktuurin energiatarpeen tyydyttämiseen. Nämä johdothan jouduttaisiin kuitenkin ehkä uusimaan, purkamaan tai muuttamaan seuraavan 50 vuoden aikana, kun ihmiset muuttavat pois maaseuduilta asutuskeskuksiin eikä sähköä enää tarvita näillä alueilla. Kreosoottikyllästeiset tolpat saattavat olla sähköyhtiöitten reaktio määräyksiin ja epävarmoihin tulevaisuuden näkymiin. Valtakunnan runkolangathan on jo pitkään ripustettu ympäristöystävällisempiin metallipylväisiin. Puupylväät ovat todennäköisesti paljon halvempia kuin rautapylväät vaikka kierrätysarvot pidettäisiinkin mielessä.
23.07.2007 00:12 <P. Ylväs> Tulipa nyt sekin selväksi että ketkä suolakyllästeistä eniten kärsivät, nimittäin ÄNKYRIMADOT! "Kuparipohjainen kylläste oli haitattomampaa kuin CCA-kylläste, mutta molemmista kyllästeaineista liukenevat tehoaineet aiheuttivat selvää akuuttia myrkyllisyyttä vesieliöille sekä maaperäeliöille ja kasveille. Kummatkin kyllästeaineet olivat myös kroonisesti myrkyllisiä änkyrimadoille." http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=99011&lan=fi&clan=fi
23.07.2007 17:21 <J.P> Olen tainnut tänne jonnekkin jo aiemminkin laittaa työterveyslääkärimme kommentin minulle näistä aineista mutta uusitaan eli hän oli sitä mieltä että "EU on suuressa viisaudessaan päättänyt että pieneliöiden(vai oliko se biosidien) terveys on tärkeämpää kuin ihmisten"
23.07.2007 18:42 <P. Ylväs> Totta on toki sekin että ihmiselle CCA ja kreosootti ovat melkeinpä yhtä pahoja myrkkyjä, itse asiassa arseenin ja kreosootin kemikaalikortteja vertaillessa huomaa sen että arseeni jopa pahempi. Arseeni on `ihmisessä syöpää aiheuttavaa` ja kreosootti on "vain" `todennäköisesti ihmisessä syöpää aiheuttavaa`. Mutta tuskinpa CCA:lle juurikaan on altistuttu, korkeintaan ehkä sahauspölyn muodossa ja ehkä kesäkuumalla tuoreiden suolapylväiden varastoilla, joissa haihtuvan kyllästeen voi aistinvaraisestikin todeta. Kreosootille altistumista taas ei voi kyllä nykyisillä työtavoilla ja välineillä juurikaan estää. Aina se jostakin haalarista tai hihansuusta läpi menee ja kesäkuumalla jo pelkkä haihtuvan höyryn hengittäminen lisää altistusta. Ken lontoota osaapi niin tuossa olisi hieman luettavaa:
http://www.pubmedcentral.nih.gov/articlerender.fcgi?artid=1253716
23.07.2007 20:54 <Remedy> Mutta jos pylväät muutetaan teräs tai betonirakenteisiksi niin niihin ei sitten kiivetä muutenkuin nostokorilla, tai sitten pitäisi olla tikkaat joka pylvääseen. Hinta muodostuisi todella hurjaksi. Metsään kun ei aina päästä nostokorilla touhuamaan. Ja mielummin sitä talvipakkasella puuta halaa kui rautaa:)
23.07.2007 21:19 <P. Ylväs> Betonipylväisiin on ymmärtääkseni omat kenkänsä ja teräsrakenteena kai tulisi kysymykseen ensisijaisesti teräsristikkorakenne jonne diagonaaleja pitkin kyllä pääsee. Nostokorilla varustetulla Unimogilla tai etenkin traktorilla (yleisiä varsinkin Ruotsissa, jossa suurin osa jakeluverkonkin pylväistä kreosoottikyllästeisiä) pääsee kyllä aika pahoihin paikkoihinkin...
23.07.2007 23:26 <J.P> Kyllä sitä ihan tosissaan on täälläkin ollut kaavailuja ruotsin mallista että pylväisiin ei enää kengillä noustaisi vaan työt tehtäisiin korista.
22.08.2007 14:30 <Mart> Virossa on säilinyt ennensodanaikaisia teräsristikkopylväitä (15 tai 35 kV, kaupungeissa myös pienjännite).
1950-60:luvulla vallitseva pylvästyyppi oli kreosoottikyllästetty puupylväs betonijalustalla, johon se sidottiin paksulla sinkityllä teräslangalla - pienjänniteesta 110 kV:n asti (suurjännitepylväät portaalirakenteisia). Tavallisesti ei laitettu puupylvästä suoraan maahaan lahoamisen estämiseksi.
1960:luvun loppupuolella tuli pien- ja keskijänniteverkoissa käyttöön kevytmuotoisia betonipylväitä, jotka ovat nyt huonommassa kunnossa kuin samanikäiset puupylväät ja niitä korvataan nyt puupylväillä. Suurjänniteverkoissa yleinen pylvästyyppi on putkimainen betonipylväs, kulmapylväinä teräsristikkopylväitä, puupylväitä lähes ei ole säilinyt.
1970:luvulla oli valtava pylvästyyppi pien- ja keskijänniteverkoissa nelikulmainen betonipylväs (tienylityksissä pidennetty teräsristikkolla ylhäältä ta betonijalustalla alhaalta), vähemmän käytetiin "vihertäviä" kyllästettyjä puupylväitä (betonijalustalla).
1980-90:luvuilla lähes kaikki tehtiin betonipylväillä.
1990:luvun lopusta asti asennetaan pien- ja keskijänniteverkoissa poikkeuksettomasti "vihertäviä" puupylväitä, jotka laitetaan suoraan maahaan niin kuin Suomessakin. Kreosoottia olen viimeksi nähnyt käytettävänä puhelinpylväissä 1970:luvulla.
15.03.2010 03:46 <Tessu> Parasta olisi jättää niitä kylläste pylväitä tantereelle sateeseen ennen asentamista.meidänkin linjan pylväät olleet jo kohta 45vuotta pystyssä ja VARMASTI ei tartu vaatteisiin enää mitään,sama oli nuo ratapöllit joita meilläkin tallien lattioissa on vieläkin varmaan 50vuotta vanhoja ja mitään ei irtoa kun ovat jo sateessa olleet, ja mitä tulee betoni ja teräspylväisiin niin samaa mieltä olen kuin edellä betoni rapautuu ja rauta ruostuu että laitetaan pystyyn muutama kymmenvuosia varastossa olleita pylväitä jotka kuiteskin ovat uusia niin mitään ei lähde eikä haise TOSI ON
30.03.2013 12:33 <Säkäri> Itsellä on ainakin sellainen käsitys että krosootti pylväitä pitäisi säilyttää varastolla/laanilla tiettyaika jotta pahimmat myrkyt haihtuu tai imeytyy pylvään sisään. Jotenkin olisi ollut muistikuva että kyllästyksen ja pystytyksen väli pitäisi olla 3 kk.
30.03.2013 13:56 <Mikko Koho> Muistaakseni aika yleinen kaava noissa kyllästyksissä on karkeasti:
-Pylväät kyllästystankkiin ja tankki kiinni.
-Alkutyhjiö, avaa puun solut ja saa tavaran imeytymään paremmin.
-Kylläste tankkiin ja painetta sisään. Sen jälkeen määrätty aika määrätyssä paineessa.
-Paine pois ja valutetaan ylimääräiset nesteet tankista pois.
-Tyhjiö jolla ilmeisesti imaistaan irralleen jääneet kyllästeet pihalle.
-Pylväät pois tankista.
-Sen jälkeen määrätty kiinnittymisaika että juurikin nuo pahimmat valumat ehtii pois.
02.04.2013 09:44 <Säkäri> Muistelen joskus itä Suomessa työkeikalla myrkytuhoja korjatessa pylväitä ajatettiin suoraa kyllästämöltä. Oli kuorma-auton lava ja vaatteet aika öljytty reissunjälkeen.
02.04.2013 22:27 <Hartsa> Ajoitteko CCA vai Kreosootti pylväitä lavalla ??
03.04.2013 00:04 <Jouko> Tuossa valumiskuva ko. kyllästeestä: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=3978

© Janne Määttä 2004-2017