230 V
Tunnelin eräässä arkistossa valaisimet oli vähän uudempia, kuin muualla. Valaisin on SLO MMO 7280-236 1x 40W IP67. Pohjassa putken alla luukut molemmissa päissä, jossa kytkentä. Kuristimet ja muut on umpinaisen nelikulmaisen alumiiniprofiiliputken sisällä urassa olevassa pellissä, joka lähtee päädyn irrottamalla ulos. Sytyttimen suojakorkkina valonheittimistä tuttu malli.
Kuvasta sensuroitu yksityiskohtia.
Vuodelta 1983. Hyvinkää
10.07.2019
Kuvaaja: Ricu Pelkonen
13.07.2019 17:36
<Froggy>
Yhdellä katsastusasemalla näin vastaavanlaisia valaisimia, mutta vaan kahdella lampulla ja sinisellä Sähköliikkeiden Oy:n kilvellä. Myös heijastimet taisi olla. Osaan oli pistetty tietenkin T8 putkia ja nuo päädyssä olevat pyöritettävät lampun tuet oli osasta irrotettu.
13.07.2019 18:43
<Make>
Minäkin löysin ilmeisesti näitä 2-lamppuisena. Ovat vaan ulkona ja korkealla, joten kilvistä ei saanut selvää. Juuri sytyttimen korkista epäilin SLO:ksi.
Nuo samat kannan pohjat kai käyvät sekä T8- että T12- lampuille vain nuo rinkulat vaihtamalla.
Mallinumero kuulostaa 2-lamppuisen numerolta.
13.07.2019 22:05
<RicuP. >
Kannoissa oli ohmin merkki, jonka alla suora poikittainen viiva logona. Kuka lie sitten Valmistaja. Hyvin saman näköinen, kuin BJB. Holkin irrottamisen jälkeen lamppu lähtee vetämällä alas. Noita ei purettu, vaan jäivät priimakuntoisina paikalleen.
Löytyi myös erään vanhemman paikallisen kauppakeskuksen lastauslaiturilta vastaavia valaisimia valkoisella heijastimella ja peltirungolla.
13.07.2019 22:17
<RicuP. >
Korjataan. Valaisimen tyyppi on tosiaan 7280-136. Jännä, että on 1x 40W, vaikka tuohon ei 40W putki sovikaan.. Kannoissa on kiilamaiset kumitiivisteet, jotka kiristyvät, kun päädyt ruuvataan paikalleen. Tiivisteinä on lvi kamoista tuttu pahvin tuntuinen tiiviste rungon ja kannan välissä.
13.07.2019 22:22
<Joku>
Olisiko holkit vaihdettu jälkeenpäin 26 mm lampuille sopiviksi?
13.07.2019 22:53
<RicuP. >
Noissa on kyllä alkuperäiset lamput ja holkit. Luulen, että tyyppikilpeen on tullut moka, on käytetty vanhaa tehoa, kun mallinumero on kuitenkin 136.
15.07.2019 18:00
<Make>
Tuollaista ohmin merkkiä viivalla näkee Schneiderin paketeissa. Olen ajatellut sen tarkoittavan jotakin ” eristysvastus mitattu”. Myös noissa BJB:ssä lamppu vedetään irti. Vielä vanhemmissa on taas normaalisti irti pyöritettävä lamppu.
15.07.2019 19:02
<Joku>
Tulipa näistä mieleen, että eipä varmaan mene montaakaan vuotta, kun loistevalaisimia ei enää EU:ssa myydä lainkaan. Amerikassa tuntuu olevan eri meininki, kun jopa T12 valaisimia saa uutena. Uusi lamppudirektiivi ei onneksi kiellä lamppuja enää tekniikan, vaan valotehokkuuden mukaan. Ilmeisesti huonoin energialuokka E jää alle 85 lm/W valonlähteille ja paras varmaankin A++ vaatii luokkaa 200 lm/W. LEDit ei nykäänkään pärjää alkuunkaan esim. näyttämövalaistuksessa, missä optiikan takia tarvitaan erittäin pistemäistä valonlähdettä ja hyvää värintoistoa. Mutta joka paikkaan sitä tungetaan, vaikka natikalla on jopa parempi hyötysuhde.
15.07.2019 22:43
<Joku>
Kehitystä on tapahatunut tuon jälkeen merkittävästi vain LEDissä, mutta ihmeellistä on se, että mitähän tuo LEDin kehitys sitten on? Kovin vähän on tietoa missään, mikä tuossa mystisessä diodissa nyt sitten kehittyy.
15.07.2019 23:03
<RicuP. >
Itse tiedän vain, että on kehitetty lämmönsiirtymistä pois sirusta. Lisäksi ihmetyttää noissa SMD ledeissä, että miksi kotelotyyppi vaikuttaa hyötysuhteeseen. Luulisi, ettei sillä olisi merkitystä, mutta eri ominaisuuksilla olevat ledit erotellaan kotelon muodon perusteella. Sitä syvempää sielunelämää ja hyötysuhteeseen vaikuttavia parannuksia ei tunnuta tosiaan kerrottavan.
16.07.2019 00:04
<Joku>
Kotelotyyppi vaikuttaa ainakin sen takia, että LEDin hyötysuhteen edellytys on matala toimintalämpötila, ja osa koteloista on suunniteltu lämmön haihdutukseen, osa taas sopii paremmin merkkivaloksi. Samahan pätee tietty tehotransistoreihin ja muuhunkin elektroniikkaan. Esim. tavallisella 5 mm epoksivalukotelolla ei kummempia hyötysuhteita ja tehoja saavuteta mitenkään. Sen verta on netistä tarttunut tietoa, että loisteaineet, paremmat materiaalit, kaikenlaisten kvanttimekaanisten kummallisten ilmiöiden hyödyntäminen ja mikrorakenteet, jotka auttaa valoa pääsemään paremmin ulos korkean taitekertoimen sirusta on kehitystä vieneet eteenpäin. Ja tietysti puolijohteiden valmistuskin kehittyy. Mutta on se kumma, kun tietoyhteiskunta ei tällaista tunnu tietävän, vaikka joka paikkaan ovat tuota väärinkin perustein tuputtamassa.
