<< ^ >>

DSC_4437.jpg

20 kV Carunan uutta maakaapeliverkkoa. Äkkiseltään kovin iso muuntaja verkonhallintakäyttöön sen sijaan, että olisi käyttösähkö otettu vieressä olevalta jakelumuuntajalta (joka varmaankin on tätä pienempi..). Vuodelta 2017. Kuusamo 08.10.2017
Kuvaaja: Janne Määttä

25.04.2018 15:52 <TA> Tämä taitaa olla 20 kV reaktori lois- ja maasulkuvirran kompensointia varten.
25.04.2018 22:44 <TT> Juuri näin. Keskijänniteverkon maakaapelointi on aiheuttanut sen, että kj-verkon maasulkuvirrat ovat kasvaneet huomattavasti. Lisäksi loistehotase on kääntynyt kantaverkkotasolla päälaelleen siten, että verkkoyhtiöt ovat alkaneet syöttää loistehoa kantaverkkoon eikä päinvastoin. Tämä on herättänyt Fingridin "kannustamaan" verkkoyhtiöitä hillitsemään loistehon antoa rakentamalla loistehoa syöviä reaktoreita.
26.04.2018 08:35 <calm> Kas niinpä tietysti, eihän siinä pienjännitepuolta näykään kun silmät auki katsoo.
28.04.2018 11:28 <Lars> Kiinteä maasulun kompensiontikela se on, toki saa väliottokytkimeltä hieman säädetty kompensointiaste.
23.05.2018 01:12 <Hartsa> Eikös kondensaattorit ole enään niin muodissa tuohon hommaan?
23.05.2018 14:49 <ToivoM> Loistehon kompensointi taitaisi vaatia sarjakondensaatttorin. Sellaisia ei taideta juuri käyttää 20 kV:n johdoissa. Ja maasulkuvirran hallinnassa ei kondensaattoreista taitaisi olla apua.
http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7955 sarjakondensaattoriasema 400 kV:n johdossa Asmunnissa.
25.05.2018 17:14 <TA> Riippuen jakeluyhtiöstä, kondensaattoreille ei ole tarvetta juurikaan, kun loistehon merkki on vaihtunut. Sähköasemien 20 kV rinnakkaiskonkkia korvataan nyt sitten rinnakkaisreaktoreilla ja/tai näillä hajautetuilla keloilla.
FG:n 400 kV:n sarjakondensaattorit ovat sitten aika lailla eri juttu. Toki heilläkin on sitten isompia 20 kV:n rinnakkaisreaktoreita muuntajiensa tertiääreissä, mutta nekin ovat mitoitettu ja tarkoitettu lähinnä 400 kV:n verkon tyhjäkäyntiloisten mukaan.
29.05.2018 07:58 <Sähkäri> Kun jakeluverkkoa kaapeloidaan, verkon kapasitanssi muuttuu. Kaapelihan on itsessään suuri kondensaattori. Tuo kapasitanssin lisääminen verkkoon aiheuttaa tehokertoimen muuttumista kapasitiiviseen suuntaan ja ongelmia alkaa varsinkin tulla kaapeloitavilla alueilla, jossa pätötehon kulutus on pientä = haja-asutusalueet. Kapasitanssin kasvaminen ja tehokertoimen muuttuminen kapasitiiviseksi aiheuttaa taas jännitteen nousua, ns. Ferranti-ilmiön. Lisäksi tuotettu kapasitanssi alkaa ryömiä kantaverkon liittymäpisteissä Fingridin verkkoon ja tästä syystä Fingrid on alkanut laskuttaa, mikäli verkkoon syötetään kapasitiivista loistehoa (aiheuttaen 110 kV verkon jännitteen nousua). Jännitteen nousu voi olla sen verran voimakasta, että nykyisten muuntajien käämikytkimet eivät sitä välttämättä pysty kompensoimaan ja toisaalta se (jännitteen nousu) voi aiheuttaa, että pientuotannon (=aurinko) liittäminen verkkoon voi olla haasteellista, kun verkkoinvertterit eivät suostu syöttämään tehoa korkeaan jännitteeseen (ja edelleen nostamaan verkon jännitettä). Näistä syistä verkon kompensointi on muuttunut kapasitiivisen loistehon tuotannon sijasta kapasitiivisen loistehon kulutukseen eli toisinsanoen induktiivisen loistehon tuotantoon. Näistä syistä johtuen kuvassakin näkyy rinnakkaiskuristin 20 kV verkkoon kytkettynä, jonka tehtävänä on kompensoida kaapeliverkon aiheuttaman lisääntyneen kapasitiivisen loistehon tuotanto.
29.05.2018 21:54 <Mikko Koho> Miten nuo vaikuttavat tilanteessa jossa 20kV lähtö vikaantuu ja verkon kytkentätilannetta joudutaan muuttamaan? Käykö joku paikanpäällä ruuvaamassa isommalle tai pienemmälle, onko tuo muutos huomioitu sijoituksessa vai miten?
30.05.2018 07:30 <Late> Siksihän nuo laitetaan yleensä kaukokäytettävän erottimen perään, että voidaan tarpeen tullen ottaa irti verkosta etänä.
30.05.2018 09:15 <Sähkäri1965> Sarjakuristimet voidaan laittaa sähköasemalle 110 kV sähköasemalle liityntäpisteeseen ja/tai niitä voidaan ripotella verkkoon kaapeloinnin edetessä. Jos sarjakuristimia on ripoteltu verkkoon kaapeloinnin myötä, niin ko. johtolähdön vikaantuessa sekä irtikytkennässä kyseinen kompensointikuristinkin poistuu pelistä sähköaseman ko. lähdön lauetessa sähköasemalta. Sarjakuristimet ovat verkossa kytkettynä kokoajan nimellisellä tehollaan. Tästä syystä sarjakuristimien asennuksessa on erityistä huomiota kiinnitettävä jäähdytykseen. Sarjakuristimilla saattaa olla taipumusta myös pitää melkoista murinaa ja ääntä johtuen juuri tuosta ainaisesta 100 % tehosta, kun kytkettynä verkkoon.
30.05.2018 09:22 <calm> Tästäkin kyllä ääntä lähtee, murina kuuluu 100 metrin päähän. Viereisestä jakelumuuntajakopista ei erota kuuluvan mitään, mutta eihän sillä toki mitään kuormaa ollutkaan.
30.05.2018 12:01 <Sähkäri1965> Edellisessä kirjoituksessani oli maininta sarjakuristimesta. Sorry, tuli väärä termi elikkäs nämä ovat rinnakkaiskuristimia.
Tuo ääni voi olla melkoinen ongelma, jos näitä ripotellaan lähelle asuinkiinteistöjä. Ääntä saadaan hillittyä, jos koteloidaan hyvin, mutta sitten taas ilmankierto vaikeutuu.

© Janne Määttä 2004-2017