20.11.2006 14:38
<Tapio Kuronen>
Onko tuo sähkölinjojen kuvaaminen sellainen harrastus kuin on esimerkiksi lintujen havainnointi?
Voimalinjabonggausta???
20.11.2006 17:00
<Tero T. Toivonen>
No ehkä jossain mielessä kyse on samasta asiasta. Omat motiivini erikoisten tai vanhojen tolppien/linjojen kuvaamiselle ovat kuitenkin lähinnä rakennetun historian tallentaminen jälkipolville sekä muunlainen maisemakuvaus. Uskon että kuvistani on vielä joskus jotain hyötyäkin.
24.11.2006 23:13
<nii>
tuttu paikka
11.04.2009 00:22
<n.peltonen>
Miksi näitä tolppia on niin monen eri mallista? tässäkin kuvassa kolmea erilaista tolppaa noille 400kv naruille. Muistan kun nuo maisematolpat rakennettiin, niitäkin oli vaan 2 kappaletta juuri tuon suomenkylän tien vieressä (mikä menee tuon etummaisen tolpan yläpuolella) ja toinen ei näy kuvassa mutta nämä linjat tulevat siitä. Tehtiinkö tuolle linjalle jotain muita kunnostustöitä vai pistettiinkö kaapelit alas vaan sen takia että saavat uusittua kaksi tolppaa vähän kivemman näköisiin?
11.04.2009 13:40
<RST>
Silloinhan rakennettiin tuo toinen 400 kV johto siihen viereen, tässä ne nyt vaan pistettiin samoihin pylväisiin...
04.03.2012 09:58
<n>
Noi taaimmaiset on jo korvattu uusilla, eli tolpat ei vaihtele niin paljon kuin tässä.
14.03.2012 17:39
<RST>
Ihan samat pylväät siellä on vieläkin, 2 maisemtolppaa, 2 tornia ja sitten noi kaukana näkyvät portaalit...
14.03.2012 19:13
<Jori>
Ompas tohon tuhlattu johtoa kun noin kauheasti roikkuu. Ainakin 10 metriä / johdin olisi saatu säästettyä eli 18x10m=180 metriä !
14.03.2012 21:00
<Mika Bister>
10 metriä on todella paljon kun johtimia kiristellään, vaikka nyt onkin pitkä jänneväli.
15.03.2012 10:42
<Topiax>
Osaatko sanoa, kuinka paljon tuommoinen nippujohdin (3xfinch?) suunnilleen painaa tuommoisen jännevälin matkalla? Kuinka suuri on tyypillinen kiristysvoima kesäolosuhteissa?
15.03.2012 13:02
<Mikko Koho>
Ei muuta kuin wanha kirjallisuus käteen. Jotain osviittaa saa jos yksi Finch-johdin painaa 2116,2kp/km (ilmeisesti kilopondia kilometrille?) Muuta tuo käyttämäni opus, Insinöörin käsikirjan osa 3, Sähkötekniikka vuodelta 1955, ei osannut sanoa juuri asennuskireyden osalta. Tai ehkä osasi ja ehkä nuo pondit saa nykyaikaisempaan muotoon mutta en tähän hätään ehti.
Ja tässä näkee että vaikka kokoajan tulee uutta niin osa säilyy, en usko että tuotenimet olisivat vaihdelleet vuosikymmenien kuluessa.
15.03.2012 15:19
<M. Asentaja>
Finch siis painaa noin 2120 kg/km joten tuollainen puolen kilometrin jänneväli edustaa tuhatta kiloa ja rapiat päälle. Sen kun kertoo johtimien lukumäärällä saa käsityksen mitä siellä killuu pylväiden varassa.
Valitettavasti en löytänyt kiristystaulukoita enää, lämpötilahan on varsin oleellinen tekijä kiristystä määriteltäessä, murtokuormaksi annetaan reilut 18000 kiloa.
15.03.2012 18:41
<Topiax>
Ei liene siis epäselvyyttä siitä, että noiden köysien kiristäminen ei ole mitään pyykkinarujen tiukkaamista. Ihan suoraksi noita ei saa vaikka kiristettäisiin aivan myötörajalle. Pakkaset kai jonkin verran vähentävät roikkumista.
15.03.2012 19:05
<Mikko Koho>
Muistaakseni joskus aikoinaan, silloin kun netti alkoi ehkä 2000-luvun alkuvuosina, tulla minunkin saataville oli jossakin päin nettiä arvailu että paljon isossa voimalinjassa voi siirtää virtaa. Joku valistunut tiesi kertoa että tämän kaltaisessa siirrossa itse hetkellinen virta ei sinänsä ole rajoittava tekijä vaan enemmänkin johtimien lämpenemä pitkäaikaisessa käytössä. Linja voi hetkellisesti ottaa isompiakin piikkejä kuljetettavakseen mutta pidempiaikaisessa siirrossa virtaraja on paljon alhaisempi.
Italian laajasta, lähes koko maan kattaneesta, sähkökatkosta syksyllä 2003 oli, ja on ehkä edelleenkin, laajalti kertomuksia netissä. Erään mukaan katko olisi alkanut siitä että kun Italialla ei oikein ole omaa tuotantoa, kalliin öljykäyttöisen lisäksi, niin heillä on tapana ajaa muualta Euroopasta niin paljon sähköä kuin liikenee ja linjat kestävät. Ja tuon katkoksen olisi käynnistänyt se kun kuormasta lämpölaajenemisen takia venynyt rajajohto muualle Eurooppaan olisi läpilyönyt reunakasvillisuuteen. Tehokulmasuojaus esti johdon takaisinkytkennän koska käsittääkseni oletti että jos johto laitetaan takaisin kiinni niin se laukeaa samantien pois. Oliko sitten juuri tuon häiriön syytä, vai jonkun muun, vai sekä-että, en enää muista, että pari muutakin rajajohtoa laukesi jonkun ajan päästä pois ja sitten lähtikin ketjureaktio liikkeelle.
Suomella on tuon suhteen moneen muuhun maahan nähden erittäin iso etu: huippukuormat sattuvat yleensä koville pakkasille jolloin kylmät johtimet jaksavat siirtää isompia tehoja. Lämpimissä maissa taas huippukuorman aiheuttavat jääkaapit ja ilmastointikoneet ym. kylmälaitteet jolloin huippukuorma ja huonoin siirtokyky osuvat samaan aikaan.
10.04.2012 15:06
<Öötsi>
Johtimen asennusjännitys valitaan niin, että se ei vaurioidu tuulen aiheuttamasta värinästä elinikänsä aikana. Toisalta täytyy ottaa huomioon jää- ja tuulikuormien aiheuttama johtimen maksimijännitys.
Normaali teräsalumiinijohtimien asennusjännitys keskilämpötilassa (Suomessa 0 C) on 60 N/mm2. 500 m jänteessä riippuma on silloin pienimmillään -40 C:n pakkasella 15 m ja suurimmillaan maksimilämpötilassa +70 C 21 m. Vastaava köysivoima johdinta kohden on em. olosuhteissa 45 kN ja 31 kN.
Johtimen maksimiköysivoima jääkuormalla on tässä tapauksessa 72 kN, joka on 40% murtokuormasta. Ennen vanhaan sallittu raja oli 55%.
400 kV/3-Finch -johdon mitoitussiirtoteho on noin 2000 MVA helleolosuhteissa.
10.04.2012 15:46
<Topiax>
Kiitoksia Öötsi! Nytpä tämä selveni.
03.11.2014 12:40
<Topiax>
Eipä taitaisi johdolla työvälineineen liikkuva asentaja — tai kaksikaan — juuri langan kireyteen vaikuttaa?
