-
Syöttövesiputki kääntyy jyrkästi voimalarakennuksen alle. Sisällä näyttää tästä katsoen aika tyhjältä, oikealla erottuu ketjutalja. Ehkä vaaka-akselinen koneikko, mutta mikä lienee turbiinityyppi? Putouskorkeus 22m, teho 0,6 MW, vuosienergia 1,0 GWh.
Vuodelta 1860. Petäjävesi, Koskensaari
02.10.2012
Kuvaaja: Jouko Järvinen
Sijainti: N 62.27014° E 25.29687°
Karttapaikake
Google Maps
OpenStreetMap
06.12.2012 16:53
<J,P>
Tuo putki on ollut joskus talvella hienon näköinen, kun raoista tihkunut vesi jäätynyt paksuksi möykkyiseksi kerrokseksi sen päälle. On pitänyt joskus muistaa poiketa kameran kanssa katsomaan jos sais kuvan aiheesta.
07.12.2012 21:23
<Jouko>
Onkohan tämän vesiputken käyttö ainoa mahdollisuus saada järkevästi hyödynnettyä 22m putous näin pitkällä matkalla (~700m) suhteessa saatavaan sähkötehoon?.. Virtaus ei ole ainakaan kovin suuri, saati kukkaron nyörit siihen nähden että patoa jatkettaisiin lähemmäs nyk. voimalaa tai voimalaa siirrettäisi lähemmäs patoa ja syvää alakanavaa sille johdattaen...
08.12.2012 20:39
<Mikko Koho>
Pitäisi tietää perustusolosuhteet niin voisi olla fiksumpi. Sama on Kaihualla pohjoisessa, siellähän on kanssa järjettömän pitkät putket laitokseen. Syvän alakanavan kaivaminen ei ole ihan ilmaista saatikka jos joutuu vielä louhimaan kalliota pois tieltä, padon rakentaminen ei myöskään ole ihan ilmaista kun pelkkä betoniaidan tekeminen ei riitä vaan pitää osata vähän muutakin.
Norjassa, Sveitsissä ja etelän maissahan noita putkilaitoksia on käsittääkseni enempi koska siellä voi olla pieni liru mikä sitten putoaa satoja metrejä, kilometrinkin, ja siitä otetaan voima talteen. Ne laitokset ovat käsittääkseni ¤/kW-hinnaltaan edullisempia kuin kotoisat laitokset missä pitää olla älyttömät "bunkkerit" ohjaamassa vesimassoja ja kaikki rakenteet pitää tehdä, vesimääristä johtuen, suunnilleen maailmansodan kestäväksi.
09.12.2012 00:28
<NH>
Tuloputkessa on se etu että suurilla putouskorkeuksilla sitä voidaan käyttää lappomenetelmällä. Tällöin ei yläpäähän tarvita järeää sulkuluukkua pysäyttämään virtausta, vaan riittää pelkkä paineventtiili. Itse putkikaan ei todennäköisesti kestäisi pikasulun aikaansaamaa alipainetta vaan romahtaisi kasaan, jos vedentulo katkaistaisiin yläpäästä yhtäkkisesti. Putki ei ole myöskään kovin arka maastoesteille koska se voi ylittää ne. Kaihuan laitoksen tuloputken yläpäässähän on myös lappokynnys.
09.12.2012 11:25
<Mikko Koho>
Eikös lapon ainoa haitta ole se että sillä varustetun laitoksen startti on tavattoman hidas kun pitää imeä ilmaa pois putkesta jonkun tovin? Siinä vaiheessa kun vesi tulee kynnyksen yli ja alkaa virrata niin sehän alkaa myös imemään ilmaa mennessään ja samalla auttaa lappopumpun työtä. Toinen etu tosiaan on tuo että maastossa ei tarvitse olla jatkuvasti tarkkaamassa korkeuksia.
Mutta menikös pikasulku putkilaitoksella, jos on vain venttiili putken päässä, jotenkin niin että ensin tulee hitonmoinen paineisku, sen jälkeen alipaine, sitten pienempi isku jne.. kunnes tilanne rauhoittuu. Olettaen että paikat kestävät.
Tuossa Merikarvian laitoksessa on reiät katossa, olettaisi olevan aaltoilua varten ainakin vanhemmassa osassa: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=Lankoski&srs=EPSG%3A3067&y=6864880&mode=orto&x=218671&lang=fi
