30.11.2010 15:46
<Ei ymmärtää>
Miten nuo metallisarvet oikein suojaa valokaarelta ja miten se muka tuossa syntyy?
30.11.2010 18:07
<J.P>
Tarkoituksena että valokaari syttyisi ja palaisi tuossa hallituissa oloissa missä on vähän varaa noiden sarvien kuluakkin valokaaren palaessa eikä jänteellä jolloin vaarana johtojen katkeaminen.
Eli jostain syystä tuleva ylijännite lyö läpi normaalisti pylvään luona koska eristystaso huonompi kuin jänteellä ja kun valokaari syttyy johtojen välillä se lähtee etenemään kuormaa kohti eli jänteelle päin syötön suuntaan, pällystämättömillä avojohdoilla tämä valokaari pääsee vapaasti etenemään kunnes esim. releistys hoitaa sen pjk:n kautta pois mutta PASsilla valokaari saattaakin jäädä palamaan esim hieman vioittuneen johdineristyksen kohdalle ja saattaa ehtiä polttamaan langan poikki. -Näin jotenkin tätä on selitetty
01.12.2010 18:34
<Jouko>
Paljonkohan tolpan kuivuus vaikuttaa siihen, palaako valokaari mieluiten tuossa vai esim. kiristyspylvään kipinäväleissä tms? Mahdollisiin välikiristyksiin on ainakin enemmän matkaa..
01.12.2010 19:41
<J.P>
Se valokaaren palaminen tapahtuu tuossa noiden sarvien välillä eli vaiheiden välillä ei vaiheesta maahan... eli ilmiö tapahtuu ilmeisesti niin että tuo jostain syystä tullut ylijännite lyö läpi eristimien yli ja samalla ionisoitunut eli johtavaksi muuttunut ilma viimeistään aiheutta valokaaren syttymisen myös vaiheiden välille ja tämä valokaari alkaa etenemään syötön suuntaan noiden johtimien ympärille kierrettyjen sidelankojen avulla ja pysähtyy palamaan sitten tuossa noiden sarvien välillä vähiten harmia aiheuttamaan
.
Säteittäisessä verkossa ja usein myös rengasverkossakin noita suojia onkin asenneltu vain normaalisyötön eli kuorman puolelle ellei ole haluttu varautua suojautumaan myös poikkeus syöttö tilanteisiin.
Nämä jutut on hieman hankalia selittää kun ei itsekkään aivan tarkkaan tiedä, mutta kutakuinkin noin tuota on selitelty...
01.12.2010 22:58
<Jouko>
Kiitos hyvästä linkistä. But but, luinkohan nyt oikein tuosta Enston linkistä sivulta 39, että kuvan mukaisen yksivaiheisten erottimien (SZ 24) avaukseen ei tarvittaisi 20 kV jännitetyökoulutusta (
http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=1856)?
01.12.2010 23:17
<J.P>
Noinhan sitä on mainostettu että on "normaali käyttötoimenpide" eli jt-koulutusta ei tarvi.
03.12.2010 20:54
<Jouko>
<J.P.:lle> Mihinkäs silloin Mikkelissä -08 (
http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=4497) teitte työmaadoituksen, kun PAS- johto oli kyseessä, eikä sopivia paikkoja siinä juuri ole? Ei tainnut saada työmaadoitusta ihan lähelle kohdetta varmaankaan? - - - Mitenkäs yleensäkin keskellä pitkää PAS-johtoa työmaadoitus järjestetään (esim. johtohaaran lisäys), jos ei ole avonaisia kuorittuja kohtia tai "maadoituslenkkejä" johdossa?
04.12.2010 14:41
<J.P>
Joo PASsilla usein vähän ongelmia saada maadoituksia kiinni jos ei jo rakentamisvaiheessa ole huomioitu tulevia tarpeita.
Meinasin jo sanoa että ei minkäänlaista muistikuvaa että miten tuon kohteen maadoitimme, mutta sitten tuli ainakin semmoinen muistikuva että ainakin jostain syystä "ähräsin" itseni märkien puskien läpi siihen pylvääseen aivan Raviradantien ja Savilahdenkadun risteyksessä jossa linjat erkanevat, eli oliskohan siinä ollut langoissa kuoritut kohdat??. Toisessa suuntaa jotakin taas käytiin tekemässä jonkun muistaakseni lämpölaitoksen tapaisen lähellä muuntajalla -olisimmekohan sieltä muuntajan jompeista saaneet maihin?
04.12.2010 17:33
<Jouko>
Ohhoh, kävipä tuuri! Täällähän oli jo ennestään kuva siitä linjojen erkanemispylväästä, jossa näkyy kans kuoritut kohdat:
http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=152 :) Seuraakohan kuvaaja vielä Tolppagallerian toimintaa..? - - - Siellä lämpövoimalan edustalla on tosiaan pylväsmuuntamo kaksoisjohdon alla, mutta itse en ainakaan muista että siinä saisi viereisenkin johdon maadoitettua. Eli Savisillan ja Siekkilän sähköasemien välinen varasyöttöjohto tms...
04.12.2010 18:22
<J.P>
Minä muuten yritin Googlemapsilla katsella etä näkyykö kuorintoja mutta eihän siinä tarkkuus riittäny... on muuten aika kätevä apu huonomuistisille maastosuunnittelijoillekkin tuo Google maps...
Tuota koitin miettiä itsekkin ja muistella että miten se toinen johto maadoitettiin ja vähän sitäkin muistelin ettei olis ollut vaan varasyöttö ja saatu asemiltakin maihin.
04.12.2010 22:41
<Jouko>
Varasyöttö se kaiketi on, kun siitä ei mitään erkanekkaan. Viime jouluna se ainakin oli käytössä kun lumikuorma painoi vaiheet yhteen ja melkoinen tirinä kuului. Tuossa linkin kuvassa juurikin ne "vasemmanpuoleiset" varasyötön johdot:
http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=3798
