<< ^ >>

IMG_7776.jpg

- Tourujoen pienvesivoimalan "yläallas" on periaatteessa vain joki. Turbiinille menevän maanalaisen vesiputken edessä risseli ja lautarakenteinen sulkuportti, kun ylijuoksutukselle (oik.) on vain sulkuluukut. Mikä lienee ollut syynä ettei isompaa voimalaa näille tienoille aikanaan samantien pykätty, kun putouskorkeutta Palokkajärvestä Jyväsjärveen kertyy liki 16 metriä..? Teho 0,6 MW, vuositeho 1,5 GWh/a, putous 11 m. (?!) Vuodelta 1941. Jyväskylä, M-Real Kangas 01.06.2011
Kuvaaja: Jouko Järvinen
Sijainti: N 62.25421° E 25.75669° Karttapaikake Google Maps OpenStreetMap

16.06.2011 04:41 <Jouko> Kuva hieman rajallinen aidan, sillan ja puuston takia. Jonkun pakettiauton katolta voisi saada avaramman kuvan tästä...
16.06.2011 11:10 <Mikko Koho> Putousta on ihan kiitettävästi mutta ongelma lienee sama kuin minkä tahansa laitoksen rakentamisessa, olkoon kyse vesi- tai muusta voimalasta, jonkun tuotteen tuotannosta jne.
Eli tässä tapauksessa vesimäärästä ja sähkön kysynnästä ja siitä miten ne ajallisesti sattuvat yhteen. Erittäin oleellisia tietoja ovat se miten vesimäärä vaihtelee, monissa laitoksissa kun on niin että kosken huippuvirtaama on valtava mutta suurten vesimäärien kesto on ajallisesti niin lyhyt että ison koneiston kuoletus menee vaikeaksi, etenkin kun huomioi että kone joutuu pienellä virtaamalla joko pysähtymään tai käymään vajaateholla jolloin hyötysuhde tippuu. Mikäli on kaksi isoa järveä (ylä- ja ala-altaana) niin tilanne on oleellisesti helpompi kuin jos laitos on puhdas jokilaitos, ts. ajaa vain sen virtaaman mikä sillä hetkellä sattuu kohdalle osumaan.
Laitokset ovat myös todella pitkäaikaisia investointeja, ts. vuosikymmenien kuluessa olosuhteet voivat muuttua tavalla jota ei osata ennakoida.
Lisäksi joskus viranomaiset voivat kieltää säätöajon jolloin sähköstä ei tietenkään saa parasta mahdollista hintaa tai asettaa muita rajoituksia.
Tekijöitä on monia ja kaikki kunnioitus heille jotka noiden kanssa menestyksellä pelaavat.
16.06.2011 11:26 <Mikko Koho> Yksi oleellinen mittari voimalaitoksella on huipunkäyttöaika, ts. jos laitos ajaisi vuoden (8760h) tuotannon niin että ajaisi yhteen putkeen täysillä ja sitten lopun aikaa seisoisi niin paljon tulisi ajotunteja. Imatrankoskella laskettuna 1 000 000MWh/178MW niitä tulisi n.5618h. Alan opuksissa rajana on pidetty n.3000h, mikäli laitos ylimitoitetaan niin arvo laskee ja investoinnin kannattavuus voi olla vähän niin ja näin tai sitten pitää olla poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet ajaa säätöä, eli iso yläallas ja mahdollisesti ala-allas ja luvat kunnossa.
Toinen mittari on rakennusaste, eli laitoksen huippuvirtaaman suhde joen keskivirtaamaan. Jokilaitoksista ilman säätöä en muista arvoja mutta säätökykyä omaavilla laitoksilla pidettiin aikoinaan hyvänä arvona 2-3 kertaa joen keskivirtaama. Vanhassa säännöstelyn oppikirjassa oli maininta että Puntarikosken rakennusaste on 4,4!
16.06.2011 15:39 <J.J> Oiskohan tuo voimala jossain alempana maanalla, kun tuota 11 metrin putousta mietin? Tietoja näytti löytyvän myös Wikipediasta; http://fi.wikipedia.org/wiki/Tourujoen_vesivoimalaitos
16.06.2011 15:43 <J.J> Tuon linkin kautta pääseekin lukemaan voimalasta enemmän jEnergian linkistä. Voimala mahdollisesti siis rännin alapäässä?...
16.06.2011 20:20 <Hartsa> Juu se on eräänlaisessa betonibunkkerissa maanalla oleva laitos.
16.06.2011 20:21 <-"-> Valuma-alue 321km2
Järvialtaan korkeus 94,40m (maksimi)
93,50m (minimi)
Minimivirtaama 17 000 m3 / vrk (vastaa noin yhden tunnin ajoa)
Teho 620 kVA
Energia 1,5 &#8211; 3,5 GWh/vuosi
17.06.2011 07:08 <Mikko Koho> Eli ajaa 1,5-3,5GWh/vuosi, 620kW = n.2419-5645h/vuosi. Ja minimivirtaama niin että tunti/vuorokausi. Aika tyypillistä noille pikkumyllyille.
05.02.2012 01:03 <Jouko> Lainaus Kankaan paperitehtaan rakennusinventointiraportista v. 2011: "Voimalaitoksen koneisto sijaitsee sotavuosina pomminkestäväksi rakennetussa betonikartiossa. Alkuperäisasussaan se muistutti ammuksen kärkeä. Myöhemmin rakenne pellitettiin sylinterin malliseksi. Vesivoimarakenteisiin liittyy sulkuportit, silta, voimakanava, säännöstelypato ja maanalainen virtausputki."
05.02.2019 20:19 <Jouko> Tourujoen pienvesivoimalaitoksen lakkauttamisesta, ks. https://www.suomenvesiputoukset.fi/uutisarkisto/tosielaemaen-esimerkki-tourujoen-vesivoimala-jyvaeskylaessae-on-vaeistymaessae-luontoarvojen-alta/ 1.1.2019 Voimalarakennus jäänee museokohteeksi.
06.02.2019 21:43 <Hartsa> Hyvä että museoivat laitoksen. Eikä aina kaikkea pureta ja tuhota. Turbiinilla ja generaattorilla olisi varmaan käyttöikää ollut vielä kun ne on sitä aikaa että ne tehtiin kestämään...
06.02.2019 22:04 <Mikko Koho> Tämä aihealue on sellainen että, aiheen poliittisuuden takia, tekstejä lukiessa pitää tietää mikä taho ne on kirjoittanut. Valitettavan usein näkee heittoja, joissa vaan nykäistään hihasta joku ajatus, tai ajetaan jotain tiettyä agendaa ajattelematta asiaa sen laajemmin. Sen takia itseä ei, vaikka vahvoja mielipiteitä onkin, politiikan tekeminen juuri kiinnosta.

© Janne Määttä 2004-2017