<< ^ >>

IMG_6683.jpg

- Koivukosken voimalaitoksen konesalissa on kahdet Tampellan pystyakseliset Kaplan-turbiinit Asean (10 kV ja 3250 kVA:n) tahtigeneraattoreilla. Etummainen koneikko on tosin peruskorjattu 2010 ja taempana oleva on vuodelta 1943, jota mainitut tiedot vastaavat parhiten. Ohessa pikkukuva peruskorjatun turbiinigeneraattorin spekseistä. http://www.kainuunvoima.fi/historia.html Vuodelta 1943. Kajaani 19.03.2011
Kuvaaja: Jouko Järvinen
Sijainti: N 64.22680° E 27.73592° Karttapaikake Google Maps OpenStreetMap

31.03.2011 22:02 <Hartsa> Pitää itseltä etsiä arkistoista koivukoski 3 Rakentamisen aikaan -95 otettuja kuvia on jossakun mapissa pitää laittaa tänne Turbiinin sisältä on tullut kuvattua =)
02.04.2011 20:44 <Pekka> Takoittaako tuo 3500 kVA x 0,8 että generaattorin tehokerroin on 0,8 ?
02.04.2011 20:56 <Hartsa> Jouko: Ei tullut valmosmosta sinun kuvattua =)
02.04.2011 20:57 <Hartsa> 0,8 Cos kyllähän se voi olla tuo tehokerroinkin.
02.04.2011 22:49 <Jouko> Tämä on ihan vaan ikkunan läpi kuvattu...
03.04.2011 05:04 <Mikko Koho> Sanoisin lähes 100% varmuudella että kyseessä on tehokerroin ja nuo luvut ovat nimellisarvoja. Tahtikoneen, joita nuokin myllyt erittäin todennäköisesti ovat, säätö on seuraava:
-Pätötehonsäätö (kW/MW) tapahtuu voimakonetta säätämällä. Kun laitetaan turbiiniin lisää tehoa niin se pyrkii kiihdyttämään konetta. Turbiini onnistuu siinä hetkellisesti mutta sähköverkko rupeaa laittamaan hanttiin ja pitää koneen/verkon voimasuhteista riippuen koneen ruodussa niin että kierrokset kokonaisuutena katsoen pysyvät sähköverkon taajuuden ja koneen napaluvun määräämässä arvossa. Mikäli ihminen pääsisi näkemään paikanpäällä miten staattorin ja roottorin magneettikentät pyörivät niin näkisi että ne eivät ole ihan samassa vaiheessa vaikka kierrosnopeus on sama. On ihan eri asia säätää pieneen verkkoon kytkettyä tahtigenua kuin Olkiluoto 1 tai 2-laitosta (OL3:han valmistuu joskus jos valmistuu.) Olkiluodolla voi mahdollisesti pistää koko valtakunnan tai jopa Pohjoismaiseen sähköverkkoon häiriötä, pienen verkon tahtigenun ruvetessa "isottelemaan" häiriö on paikallinen ja jos kone alkaa liikaa häiritsemään niin suojaus voi potkaista generaattorin verkosta pois tai sitten pienempi alue voi mennä pimeäksi kun verkon siirtotilanne menee älyttömäksi.
-Loistehoa säädetään koneen roottorin magneetteihin syötettävää sähkövirtaa säätämällä. Säätötapoja olisi useita (koneen napajännite, koneen tuottama loisteho (kVAr/MVAr ja se että otetaanko vai annetaanko) tai sitten tehokerroin.) Nuo olivat siis mahdollisuuksia. Joku käytännön kokemusta omaava voi kertoa paremmin mutta yleisin lienee pitää koneen napajännite vakiona jolloin tehokertoimet ja loistehon kulutus tai tuotanto seuraa mukana. Loistehon ja magnetoinnin säätöön taas vaikuttaa pitkälti verkon siirtotilanne.
Tuossa esimerkki mitä tapahtuu jos loistehon kanssa alkaa sooloilemaan:
https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/s-18.3200/luennot/S-18_3200_jannitestabiiliushairio_1992.pdf

Ja nuo nimellisarvotkaan eivät ole koneen fyysisiä maksimiarvoja vaan niihinkin on jätetty pelivaraa jotta kone ei laukeaisi niin helposti irti ja voisi tukea verkkoa pienissä häiriöissä. Sekä koneistojen että sähköverkon mitoitus pohjautuu siihen mitä vaaditaan. Turvamääräykset pitää täyttää ja häiriötilanteiden varalta pitää olla tarpeelliset pelivarat. Ihan kaikkeen ei välttämättä voi varautua, yksi äärimmäisistä on se jos generaattori runtataan tuosta vaan verkkoon. Hyvällä tuurilla onnistuu, erittäin paljon mahdollista on että ilman tahtigeneraattorin tahdistusta tulee häiriöitä, verkon kaatuminen tai jopa laitteistovaurioita.
13.11.2011 14:14 <Jouko> Tarkempia speksejä Koivukosken voimalasta lisätty nyt kuvatekstiin. Onko Hartsalla vielä rakennuskuvat kolmosesta tallessa? Kiinostais nähdä..
13.11.2011 23:21 <Hartsa> Kyllä löytyy pitää Scannailla lähiaikoina ne tänne =)
31.10.2017 23:57 <Hartsa> https://www.youtube.com/watch?v=eMDvQAWUdeA Joskus näköjään -11 kuvattu taitaa olla häiriö päällä kun vikkuvalo toimii mutta ei kuulu sireenin ääntä...
01.11.2017 11:23 <Mikko Koho> Onko tuossa laitoksessa, tai yleensä miten laajalti, käytössä mahdollisesti samantyylinen hälytysjärjestelmä kuin laivojen konehälytysjärjestelmissä? Tuolla videolla harjoitellaan ison konttialuksen pääkoneen hätämanööveerausta jossa kone käynnistetään toiseen suuntaan, pysäytetään, annetaan käsky vaihtaa suuntaa ja suunnanvaihdoksen jälkeen suoritetaan uudelleenkäynnistys. Konehälyt menevät ainakin konevalvomoon, hyvin mahdollisesti myös ainakin komentosillalle, ja taajaääninen kaksiäänipilli vinkaisee konehuoneessa aina kun tulee joku (merkityksellisempi) konehälytys.

https://youtu.be/d9bQ0rFMN_s

Monet laivat ovat lisäksi E0:lla tai vastaavalla luokituksella joka sallii konehuoneen pitämisen ajoittain miehittämättömänä. Laivalla on noina aikoina vahtivastuujärjestelmä, eli käytännössä varallaolo, jolloin hälyt menevät miehistötiloihin ja päivystävän konemestarin hyttiin ja hälyn tullessa konehuone pitää miehittää määräajassa.

Saimaan kanavan rannalla olen pariin otteeseen kuullut noita hälytyksiä kun alus on joko jäänyt laituriin tai lähtenyt ja konehuonetta on valmisteltu uuteen tilanteeseen.
02.11.2017 14:14 <Hartsa> Aika yleisesti noita konehälyjä oon nähnyt ja kuullut voimalaitoksilla joissakin torvi+valo huutaa yllenäs lämmöistä tai öljynpaineista yms..Tai on sitten vaan että vähän hälyn mukaan joko valolla tai äänellä hälyytys riippuu vähän prioriteetistä
03.11.2017 22:03 <Hartsa> Tuossa on tollaisen sireenin ääni ennen testiä. https://www.youtube.com/watch?v=52aJ8cAcgZ8
06.11.2017 22:35 <Mikko Koho> Patoturvallisuusviranomaisen edustaja oli ollut tyytyväinen näiden patojen kuntoon.

https://kainuunely.com/2017/06/08/virkamiehen-matkassa-osa-2/
08.11.2017 23:25 <Sähkäri65> On tullut joskus käytyä täälläkin. Laitos rakennettiin välirauhan aikaan. Tampellan turpiinit ja Asean genut. Hieno laitos kertakaikkiaan. Ja älyttömän kauniit maisemat ympärillä.
10.11.2022 09:47 <Jouko> Paljonpa puutavaraa paljastunut kosken laidoilta. Onkohan Kajaanissa samanmoisia koskinäytöksiä kuin Imatralla?

"Kajaanin keskustassa oli maanantaiaamuna harvinainen näky: Kajaaninjoki oli yhdeltä osaltaan tyhjennetty vedestä. Kainuun Voima korjaa sekä tekee tutkimuksia Ämmäkosken voimalan padolle, ja tyhjensi siksi joen töiden ajaksi. Tyhjennetyksi joutui osuus Koivukoski II- ja Ämmäkoski III-voimaloiden välillä.
Kainuun Voima on jo korjannut Ämmänkosken voimalaitoksen patorakenteessa rutiinitarkastuksen yhteydessä havaitun halkeaman. Nyt tutkitaan sekä tehdään pienimuotoista korjausta rakenteiden vedenalaisille osille. Tyhjennämme vesialtaan, koska pelkät sukellustarkastukset eivät riitä. Työhön osallistuu 1015 hengen asiantuntijaryhmä. Laskemme altaaseen myös kaivinkoneen ja pesukalustoa" 7.11.2022

© Janne Määttä 2004-2017