Kuva 2907 - Suuria seisovia pylväitä

07.08.2007 12:30 <MV> Tämähän on 20kv reaktori ja ei ole muuntaja. Tässä on niitä millä hoidetaan 220kv verkon loisteteho säädöt ja kompensoinnit. Edelleenkin käytössä. Toisessa 220/110 muuntajassa 20kv tertiäärikäämitys, josta ollut 20kv syöttö entiselle keskisuomen valolle ja rinnalla ollut strömberin valmistama reaktori. Ja toinen on muurin takana. Eli täysin erinlainen kuin muilla esim. 400/110 asemilla. Öljyjäähdytteinen kuten muuntajat. Mahdollisesti tämä pettuveen asema oli ensimmäinen jossa oli ensimmäiset IVO:n kantaverkon reaktorit. Tällä ratkaisulla saatiin pysymään 20kv keskijänniteverkko stabiilina, jos 220kv verkko epävakaa.

13.08.2007 22:06 <MV> Ja nämä reaktorit ei ollut ensimmäiset 200 verkossa, jolla hoidettin loistetehon sääntö ja kompensointi suomen ensimmäisessä suuren jännitteen valtakunnanverkossa. Alkuperäisesti oli ne, mistä olen aikaisemmin kertonut pyörivät tahtikoneet, jotka oli mahdolliseti näitten tilalla ja niillä päästiin parempaan kuin nykyisillä laitteilla.
mitä enemmän tutkii ja perehtyy esim. petäjäveen vanhaan asemaan, löytää kaikkea ja erinlaisia verkon komponetteja, joita mahdollisesti ei ole enää muualla. Paitsi hyvinkäällä ja hikiällä, jotka on jo irroitettu. Mahdolliseti kuvassa reaktorin laidassa on ne tyristorit ja läpimenojen paikalla kelat. Tai kun ei näe kuvassa ohjauksen kaapelointia, sitten tämä on sellanen ettei tässä ole erillistä ohjausta, jolla verkon kuormituksen mukaan säädetään konpensointia vaan perussäätö rakenteellisesti rakennettu tiettyn arvoon. Eli ei voi säätää kuin digitaalitekniikalla kuin muilla asemilla automaation avulla. Nyt tämä yhdistetään esim. 110 verkkoon joka yhteudessä 400 verkkoon. Kyllä tulee yhteen sopimattomuuden kanssa ongelmia. Kelalla ja säädettävällä tyristorilla saadaan pysymään tai muutettua myös verkon taajuutta, vaikka siitä ei ole nyt enää kyse. Mutta jos nyky-ajan reaktorilla saadaan pysymään verkon taajuus stabiilina, miten säätömättömällä, jos ei sen säätö alue ei riitä samaan kuin nykyiset reaktoritekniikat. Muistaa sen nykyajan maailmassa yliaallot ja harmooniset häiriöt kasvaa sähkön kulutuksen mukaan. Tästä sitten tulee niitä laskevaa ja nousevaa taajuuden hurinaa. Ja jopa voi pudota tahdista, puurottua ylikuormituksesta ja näin kyllä läheltä piti tilanne ollut muutama vuosi sitten valtakunnallisesti, verkko yksinkertaisesti on meinannut kaatua ja jämsän asemalla kaatunut kerran jo, jonka olen nähnyt aitona. Ja Fingridin verkon käyttöjärjestelmä on windows-98, joka ei ole se paras käyttöjärjestelmä, jollei sitä ole vaihdettu jo uudempaan.

14.08.2007 07:58 <Topias> Sen verran tuota pitää ainakin korjata, että reaktoreilla ei voi verkon taajuutta säätää, vaan taajuussäätö tapahtuu vain tuotantotehoa lisäämällä tai vähentämällä taikka vastaavasti kuormaa ohjaamalla. Yliaallot ovat eri asia eikä sillä ole verkkotaajuuden säädön kanssa tekemistä. Reaktorit ovat tarpeen loistehon hallitsemiseksi.

15.08.2007 12:42 <Hartsa > ei opis kellään kuvia noista tahtikoneista petäjältä tai vastaavalta asemalta....Tuollakin on varmaan aikoinaan ollut jatkuva valvomo miehitys paikalla....miloin lie lopettanaat sen..??

16.08.2007 09:24 <MV> Tästä yhestä asiasta saa paljonkin kinata, heitänpä vastakysymyksen. Millähän saadaan tasasähköstä vaihtosähköä, eli sillä voidaan myöskin taajuutta muuttaa samanaikaisesti kun tasasähkön taajuus on nolla? Ja sama komponentti löytyy säädettävästä reaktorista. Vieläkin toistan että verkon säätö tapahtuu paikallisesti.

16.08.2007 10:14 <Topias> No sehän on vaihtosuuntaaja. Elektroniikkaan perustuva laite nykyään, aikaisemmin käytettiin pyöriviä koneita. Jäykän verkon hetkellinen taajuus ei voi paikallisesti olla esimerkiksi 49,99 Hz samaan aikaan kun se muualla on esimerkiksi 50,11 Hz. Verkkotaajuutta ei voi säätää paikallisesti, olkoonkin että verkkoa muuten säädetään paikallisesti. Tästähän meidän ei tarvitse kinata?

17.08.2007 11:31 <MV> Se komponentti on tyristori ja sillä saadaan monenlaista vaihtosähköä. En kyllä tarkoita että radikaalisesti tehdään säätöä, vaan hyvin pientä korjausta ja hienosäätöä. Nyt puhutaan siitä mitä 1-vaiheisesti voi tehdä. Oli miten tahansa mutta 200 verkossa on niitä ongelmia ja sano kuka tahansa. Edellenkin kysyn miksi 200 muuntajien hurina muuttuu kuin se putoisi tahdista ja miksi 220kv säädetty korkeinpaan arvoon n.240kv. Mutta sillä ei korjata ongelmaa. Jos vaan fingridillä rahaa ja ratkaisu mitä tekee oulunjoen voimalaitoksille 200 verkon puolelle. Niin petäjävedellä on olisi jo 400/110 muuntoasema ja miten muualla päin suomea kantaverkko. Näin sanonut petäjäveden aluepisteen kunnossapitopäällikkö. Ja sitä myös eltel networks:in pomo sanonut samaa ja sen takia se toivila-vihtavuori sen kautta. Siihen tehdään mahdollisesti petäjäveen aseman pohjoispuolelta T-haara ja uusi 400 asema vanhan 200 paikalle tai viereen. Joka tapauksessa verkko ei pysy stabiilina.

24.08.2007 18:40 <J.M> mitäs kuristimella sitten tehdään sähköverkossa jos reaktori muuntajalla hoidetaan loistehoa? jotenki näin muuntajien kanssa useampia vuosia jo työskennelleenä oon saanu sen käsityksen että kuristin muuntajien ainoa tarkoitus on käyttää loisteho hyödyksi.
esim. hollannissa on kuristimia jotka ottavat verkosta loistehoa ja lämmittävät sillä kasvihuoneita.
verkon taajuutta ei voi säätää vaan se on aina suomessa 50 hz ja generaattorit laitetaan voimalaitoksissa pyörimään sillä nopeudella että tuo 50hz saadaan aikaan, jos se pyörii liian hiljaa kun se kytketään verkkoon, verkko "nykäisee" generaattorin mukaansa pyörimään tarvittavaa nopeutta. suomessa käytetään 50 hz ja ihan joka ikinen voimalaitos joka on kyketty suomessa tai suomeen tuotavaan sähköön pyörii juuri sillä nopeudella mitä 50hz tuottaminen vaatii.
hertsejä saa kyllä esim. muuntajilla muutettua mutta se on sitten aivan eri juttu ja aivan erilainen muuntajakin.

29.08.2007 07:06 <MV> Ei ole nyt kyse muuntajareaktorista, kuvassa on pelkästään reaktori joka muistuttaa muuntajaa ulkönäöltä. Tekniikka on vaan vanhempaa tuotantoa. Mutta jos kuristimen toimintaperiaate on yksinkertaisuudessaan on, että se kuristaa virtaa itseinduktiolla. Taas on eriasia kun puhutaan tyristorista mitä se tekee ja mitä sillä voi tehdä. Olisi hyvä kysyä miten se pelkkä kuristin poimii loistesähköä esim. yhdeltä vaiheelta? Kun kuristin kytketään normaalisti sarjaan kuorman kanssa.

13.09.2007 17:39 <Sähkäri> Jotenkin tuntuu, että nyt on jotkut terminologiat ja teoriat sotkussa. Ihan ekaks verkon kompensoinnista. Kompensoinnilla tarkoitetaan verkon loistehotasapainon säätämistä. Pätötehoa voidaan verkkoon tuottaa voimalaitoksilla, mutta loistehoa voidaan tuottaa helposti missä verkon osassa tahansa. Siirretävä loisteho on nimensä mukaisesti loinen eli sitä ei kannata siirtää pitkiä matkoja. Loistehon siirtäminen aiheuttaa häviöitä ja vaatii verkolta siirtokapasiteettiä (turhaan). Yleisenä periaatteena on, että loisteho tuotetaan mahdollisimman lähellä loistehon kulutusta, jotta loistehon siirto voidaan minimoida. Käyköön esimerkkinä vaikka täysin kompensoitu teollisuuvalaisin, jonka cos fi=1 eli kaikki verkosta otettu teho on pätötehoa. Toinen periaate kantaverkon tasolta on, että loistehon siirtämistä verkkomuuntajien läpi jännitetasosta toiseen pyritään välttämään, ts. jokainen jänniteporras on loistehon suhteen suurinpiirtein itsenäinen.
Verkon kuormitus ja verkkohäviöt kuluttavat loistehoa, jota tuotetaan kondensaattoreilla 110 kV asemilla. Kantaverkon 400 kV verkon tuottaman "ylijäämäloistehon" kompensointiin käytetään 400/110/20 kV muuntajien tertiäärikäämiin (20 kV) kytkettyjä reaktoreja. Tätä "ylijäämäloistehoa" syntyy, kun verkko toimii ns. luonnollista tehoa pienemmällä siirrolla (luonnollinen teho = siirtoteho, jossa johdon induktanssi kuluttaa sen loistehon, jonka kapasitanssi tuottaa).
Loistehon tarve on riippuvainen kuormitus- sekä siirtotilanteesta. Tästä syystä eri kompensointilaitteita on ohjattava tilanteen mukaan. Verkon staattisia komponentteja voidaan säätää lähinnä päälle/pois -säädöillä mutta kompensointia voidaan portaattomasti säätää esim. voimalaitosten generaattoreiden magnetoimisella tai tyhjäkäyvillä tahtikoneilla (=synkronikompensaattori). Petäjävedellä oli esim. 90-luvun alussa vielä synkronikompensaattorit, kuka muistaa?
Nimimerkki JM:lle : Loissähkö on todellakin loissähköä. On täysi mahdottomuus loissähköllä esim. lämmittää kasvihuonetta tai mitään muutakaan. Jos näin olisi, olisi joku keksinyt ikiliikkujan. Loissähköllä ei voi tehdä työtä, ei voi lämmittää, ei voi valaista. Se on kuin vaahto oluttuopissa: se kuuluu siihen, mutta ei siitä ole mitään varsinaista hyötyä! Ehkä huono vertaus, mutta yritin kuvata loissähkön luonnetta.
Jos joku vielä jaksaa lukea, niin pieni "suurpiireinen" valaisu puolijohdekomponentteihin: tyristori, diodi ja transistori ovat kovasti sukulaisia toisilleen. Kaikille yhteistä on, että ne johtavat sähköä vain yhteen suuntaan. Diodi johtaa sähköä, kun anodin jännite nousee katodin jännitettä suuremmaksi. Tyristori johtaa sähköä, kun anodin jännite on katodin jännitettä suurempi SEKÄ se sytyteään erillisellä hilajännitteellä. Tyristori sammuu, kun katodin jännite on anodin jännitettä korkeampi (hilajännitteellä tai sen poistamisella ei voida tyristoria sammuttaa). Transistorin läpimenevä sähkö (virta) on taas verrannollinen kannalle tulevaan ohjausjännitteeseen tai -virtaan. Kuristimien tai reaktoreiden sisältä ei löydy tyristoreja tai muitakaan puolijohteita. Tyristoreja löytyy kantaverkosta esim. DC asemiltamme Espoosta sekä Raumalta, jossa DC-jännitteestä "hakataan" ja muokataan tyristorien (+ muiden komponenttien) avulla haluttua (50 Hz) taajuutta. Tulipas pitkä vastaus, sorry!

14.09.2007 16:35 <Topias> Selkeästi sanottu on selkeästi ajateltu. Oli viimeinkin aika panna käsitteet kohdalleen. Kiitos tästä oivallisesta tietopaketista, jonkalaista olin jo odotellutkin!

14.09.2007 18:29 <MV> Kuvassa ei ole vieläkään mikään muuntajareaktori. Vaan pelkkä reaktori joka on on muuntajan näköinen. Tämänkin käyttötarkoitus on vaan 20kv verkon säätöä varten, loistetasoa pienissä määrissä ja tämä ei vieläkään vaikuta paljoa 220kv verkon toimintaan. Ja sitten se, loistesähköä ei kuluteta mitenkään resistiivisellä kuormituksella vaan kapasitiivisella tai millä sitä tuotetaan, induktiivisellä. Yleensä on jokaisessa reaktorissa on tyristorit, jolla muokataan kelan lävitse kulkevaa virtaa. Edelleenkään kela ei ime suoraan mitään virtaa jollei sitä ohjata millään. Esim.aikoinaan kun oli saloran television runko, C:chassis jossa oli juovapääte tyristoroitu. Kela ja tyristori aina sarjassa. Perusperiaatteena että kun tyristorin hillalle annettin pulssi niin tyristori vahvisti pulssin kelan läpikulkevaksi, joten kelan lävitse saatiin suuria virtoja kulkevaksi eli kuormitusta. Myöskin kun tyristori kaksi suuntainen komponentti, joten siinä kulkee virtaa kunpaankin suuntaan, napaisuus vaihtuu. Joten se johtaa vaan vaihtojännitettä jo luonnostaan. Kun sitten muutetaan liipaisu pulssin muotoa vaikka minkälaiseksi tahansa, muuttuu tyristorin läpimenevä virran muoto myöskin. Jos liipaisupulssi katkaistaan tyristori johtaa nolla tilassa (sekin on yksi potentiaalitaso), kun transistori ei johda mitenkään kuin tyristori sammutettuna. Ja näitä käytetään sähkömoottoreiden taajuuden muuttajissa kun muutetaan portaattomasti pyörimisnopeutta. Toinen on se että tyhjänä käyvä verkko tai pienellä kuormituksellä oleva verkko ei tuota niin paljoa raskaasti kuormitettuna loistetehoa. Eli yksinkertaisuudessä se nostaa kuormitusvirtoja ja turhaan. Mutta ei ollut enää petäjävedellä enää -90 luvulla mitään synkronikompensaattoria vuosikymmeniin koska ne ei käy toisen verkon kanssa yhteen. Ainoastaan nämä reaktorit ollut siellä. Koska kaikki alkuperäiset komponentit irroitettu ja paikalle tullut hyvin vähän korvaavia komponentteja. Mahdollisesti kun nykyinen 400 verkko lisääntynyt joskus 1970-luvulla tai jo aikaisemmin. Sen takia kun kun synkronikompensaattori järjestelmä ei sovi tämän reaktorijärjestelmän kanssa yhteen.

14.09.2007 23:09 <J.P> Meinasinkin laittaa eilisen "sähkärin" jutun perään jotain malliin että minkähänlaisen vastineen "MV" tällä kertaa sepustaa mutten sitten kerennyt :)

18.09.2007 19:14 <J.M> mitäs tuolla sisällä sitten on jos se ei ole muuntaja ollenkaan, pelkkää öljyä?
Mitäs tämä sitten tarkoittaa jos loistehoa ei voi käyttää mihinkään?
"loisteho tuotetaan mahdollisimman lähellä loistehon kulutusta, jotta loistehon siirto voidaan minimoida. Käyköön esimerkkinä vaikka täysin kompensoitu teollisuuvalaisin"

19.09.2007 21:57 <Mikko Koho> Siis tietyt laitteet, kuten esimerkiksi oikosulkumoottorit, valaisimien kuristimet ym. tarvitsevat tietyn määrän loistehoa jotta ne saavat kehitettyä toimintaansa tarvittavan magneettikentän. Tämä loisteho olisi tuotettava mahdollisimman lähellä kulutuskohdetta, jottei sitä tarvitsi turhaan siirrellä verkon alueelta toiselle, sillä se syö lisääntyvän virran muodossa verkon kapasiteettia ja lisää näinollen viimekädessä myös verkon tehohäviöitä. Tuotantoa voidaan tehdä monella tavalla, mutta itselleni käytännössä vastaantullut tuottaja on loistelamppujen kondensaattorien lisäksi isoissa sähkökeskuksissa usein vastaantuleva kondensaattoriparisto. Itse kutsun tuota paristoa leikkisästi "magic box"-nimellä, eli taikalaatikoksi. Johtunee varmaan siitä että niissä on isohkon kaapin etukannessa pienen näytön ja näppäimiä sisältävä ohjain, joka lisää tai vähentää verkkoon kytkettynä olevia konkkia tarpeen mukaan.
Yritetään nyt vääntää rautalangasta, vertaus ei ehkä ole maailman osuvin mutta parempiakin saa esittää:
Kuvitellaan sähköverkko vaikkapa pitkäksi käytäväksi, alan opiskelijana kuvittelen sen vaikkapa amk:n käytäväksi. Luokkahuoneessa A on kuluttaja joka tarvitsee loistehoa. Käytävän toisessapäässä on luokkahuone D jossa on tuottaja joka kehittää loistehoa. Ja kuvitellaan loistehon virtaamista luokalliseksi (innokkaita) oppilaita. Kuten vaihtovirtapiirissä yleensä, myös loisteho vaihtaa suuntaansa 50 kertaa sekunnissa, joten voidaan kuvitella kuluttajan ja tuottajan välille syntyvän tilanne, jossa lauma oppilaita ravaa jatkuvasti luokkahuoneiden väliä ees sun taas. Mitään ongelmaahan tästä ei niin pitkään ole, jos käytävässä vain riittää tilaa. Mutta kun kouluun tuleekin joku useamman sadan henkilön ryhmä, jonka pitäisikin päästä tämän kyseisen käytävän läpi, ja mielellään vauhdilla sillä heillä on kiire, tulee ongelmia. Kun käytävässä on nyt ylimääräistä liikennettä tämän koululuokan muodossa, tulee väistämättä tilanne jossa porukka joutuu väistelemään toisiaan yhteentörmäyksien välttämiseksi. Ja tästäkin huolimatta voi tulla tilanteita jossa tämän pätötehoa edustavan ryhmän jäsenet törmäilevät loistehon kanssa. Käytävän välityskyky, voisi verrata sähköverkon siirtokykyyn, on nyt siis huonontunut merkittävästi, kun tyhjässä käytävässä onnistuva vauhdikkaasti/juosten suoraan eteenpäin marssiminen ei niin vaivattomasti enää sujukaan. Toki käytävän voisi laajentaa niin laajaksi että nämä tyhjänpäiväiset palloilijat ja hyötyliikenne pääsisivät kulkemaan sujuvasti toistensa ohi, mutta vähemmillä kustannuksilla selvitään kun loistehon tuottaja siirretään luokasta D kuluttajaa lähimpänä olevaan luokkahuone B:hen. Nyt ainakin suurimman osan matkaa tämä vierailijaryhmä saa kulkea huoleti ilman että tarvitsee jatkuvasti varoa mitääntekemättömien palloilijoiden kanssa törmäämistä.
Loistehoa siis tuotetaan paikallisesti, mutta siirtoverkon tapauksessa sitä joudutaan myös kuluttamaan pois, sillä pienellä teholla toimiva siirtojohto tuottaa sitä. Toki saattaa tuntua idiootilta tilanne jossa sähköasemalla A tuotetaan loistehoa vaikkapa lähistöllä olevien suurella teholla toimivien linjojen tarpeisiin, mutta toisaalla siirtoverkossa oleva asema F joutuu poistamaan sitä lähistöllä olevien pienellä kuormalla olevien voimajohtojen tuottaman määrän jottei verkon jännite nousisi liikaa. Saattaisi tuntua loogiselta että sekä loistehon tuotanto että kulutus revittäisiin noilta osin pois ja annettaisiin loistehon virrata aseman F lähistöltä asemalle A korvaamaan vajetta, mutta tämä taas aiheuttaisi yhden koululuokallisen lisää palloilemaan verkkoon, jolloin tuhlattaisiin taas täysin turhaan linjojen(käytävän) kapasiteettia.
Ainoa asia siis mitä loisteho saa aikaan, on magneettikenttä. Esimerkiksi tyhjänä käyvä oikosulkumoottori kuluttaa lähes pelkästään loistehoa, pätötehoa kuluu ainoastaan laakereiden sun muiden häviön verran. Mutta heti kun moottoria aletaan kuormata, alkaa myös pätöteho maistua moottorille, sillä loisteho ei edelleenkään tuota kuin sen magneettikentän minkä moottori tarvitsee. Jos sähköllä jotain hyödyllistä halutaan tehdä, olkoon se sitten valoa, liikettä tai lämpöä, pätöteho on ainoa mikä sen saa aikaan. Loisteho on kyllä kuristimissa ja moottoreissa toiminnan edellytys, mutta se ainoastaan mahdollistaa laitteen toiminnan, ei aikaansaa sitä.

19.09.2007 22:06 <Mikko Koho> Ja siis jos kuvassa oleva laite on kuristin/reaktori, niin sillä todella kulutetaan loistehoa pois verkosta. Toki tuokin laite lämpenee käytössä, ja siksi se muuntajien tapaan on öljyyn upotettu, mutta tämän lämpenemisen saa edelleenkin pätöteho aikaan. Niin ihanteellista kuristinta/reaktoria tuskin saadaan aikaan ettei sen läpi pientä pätötehomäärää/häviötä virtaisi.

22.09.2007 01:22 <Kinnostunu> Saisikos pääkäyttäjä viesteihin rivivälejä ja kappaleita mukaan.

Lukisin meinaan hyvin mielelläni näit kommentteja mutta kaiiik on samaa tekstimassaa ja mulla on se liki-luki-no-se

23.09.2007 21:47 <J.M> asia on varmasti juuri niinkuin koho on selittänyt. en käy väittämään vastaan :)
kuristinkin on silti muuntaja, vaikkakin hieman erilainen muuntaja, ja oon 100% varma että ollaan tehty kuristimia(töissä) jotka menivät kasvihuoneiden lämmittämiseen, käsittääkseni kuristimet sijoitettiin aivan kasvihuoneiden viereen, ei kymmenien kilometrien päähän johonkin sähköasemalle, ja olivat huomattavasti suurempia kuin yllä olevassa kuvassa, käyttäkööt sitten mitä tahansa tehoa.

24.09.2007 10:57 <Topias> Rautahäviöt aiheuttavat kyllä lämmönkehitystä, niin muuntajissa kuin kuristimissakin.

25.09.2007 18:20 <J.M> sellaisella muuntajalla jossa on niin kovat häviöt että lämmittää kymmeniä kasvihuoneita pelkillä rautahäviöillä saa kyllä heittää vesilintua :)
ja mitenkä sen lämmön sieltä muutenkaa sais kiinteitöihin sisälle, radiaattorit putkien päähän sisätiloihin? vai koko muuntaja kasvihuoneen sisälle?

26.09.2007 12:10 <Toivo Miettinen> Ettei tuo ole maadoitusmuuntaja? Tuntuisi vähän oudolta, jos reaktorissa käytettäisiin [ilmeisesti] rautasydämisiä keloja; nehän ovat yleensä ilmasydämisiä. Eikö tuosta lähde vielä se tähtipisteeseen kytketty johdin?

21.10.2007 11:45 <MV> Edelleenkin kuvassa oleva esine on reaktori jolla kulutetaan loisteho paikallisesta verkosta. Minulta turha kysyä miten sisältä tehty mutta luulenpa että siellä joko tähteen ja kolmioon kytketyt käämit, öljyjäähdytetyt, joka vaiheelle omansa. Eikä se ole mikään muuntaja jos pelkästään nämä. Silloin se muistuttaa kuristinta.
Eikä petäjävedellä ole kasvihuoneita, eikä mitään mihin tarvii tästä tulevaa lämpöä.
Se on vanhaa tekniikkaa, eikä taida olla muualla. Käyttötarkoitus on se että kuluttaa loistetehoa. Ja siihen voin yhtyä että se kummiskaan käytössä ole ihanteellinen kuin nykyiset, mitä normaalisti nähdään sähköasemilla.
Mites "Mikko Koho" asennat oikosulkumoottorin, valitset syöttökaapelin, mahdollisen ylikuormitus-suojan ja moottorisuojakytkimen. Kun tässä on tätä 3-vaihetekniikkaa käsitelty ja sai vaivaamaan tuo tyhjänä käyvä, kuormitettu moottori, kun kerroit aikaisemmassa kommentissa tuon.
Asiasta alkuperäisen, petäjävellä verkon rakenteessa aina ajateltava, ensiksi 200 verkko, sitten 100 verkko ja miten yhdistetään 400 ja 200 verkko yhteen. Koska siinä ei voi ajatella miten normaalisti toimitaan. Ensiksi kun paljon säätämättömiä (puuttuu reaktorit mutta on käämikytkimet ainoastaan) Kun alajärvi-Petävesi yhteys on säätämätön käytännössä. On loiste ja pätötehot korkealla. Jämsä-Petäjävesi on sama tilanne, täysin puurottunut, mitenkä sitten pyhäkosken ja nuojuan syötöt. Pitkät siiromatkat, jne. Kaikissa kuormaa riittävästi. Joten ainoat verkon "säätötekniikka" petäjävedellä on nämä kaksi reaktoria, jotka on riittämättömät. Ainoastaan jännite nostetaan normaalia korkeammaksi, joten nämä reaktorit on sivuseikka tässä mitä ne on. Vielä kerran, ne reaktorit loistehon kompensointiin paikallisesti.

22.10.2007 10:41 <Mikko Koho> MV:nykyisillä koulutodistuksilla kattoisin nuo asiat hyvin todennäköisesti valmiista kuvista, suunnitteluhommat saattavat olla enenmän omaa alaani nykyiset opiskelut suoritettuani... Mutta joo, jos puhutaan jätetään huumori sikseen, niin tuon linkin takana on mielestäni varsin selkeästi näytetty pätö- ja loistehon ero oikosulkumoottorin kannalta: http://www.saunalahti.fi/elepal/moottori/generator.html
Kuten huomataan, vaikka oikosulkukone olisi täysin 0-kuormitettuna ja vieläpä niin että ulkopuolelta työnnettäisiin laakerien kitkaan, roottorin ilmanvastukseen, jäähdytyspuhaltimeen ym. tarvittava pyöritysteho, niin loistehoa kone haukkaa silti. Pätöteho taas riippuu täysin muista tekijöistä.

25.11.2007 22:29 <MV> Moottoriasennukseen kaikki riittävä löytyy moottorin tyyppikilvestä. Tässä tapauksessa ei huomioida yhtään pätö ja loistetehoa, vaan nimellisvirran mukaan valitset kaapelin ja moottorisuojakytkimen lämpöreleineen (toki pitää muistaa että se kestää ylikuormitus suojan asettamat edellytykset), riippumatta mekaaninen vaiko pitokoskettimella jne... Ylikuormitus-suojan käynnistysvirran mukaan. Toinen asia tapahtuuko käynnistys tähtikolmio tapahtumalla. Niin tuo kuvan paikka tulee entistä tutummaksi tulevaisuudessa, pienet yksityiskohdat tulee selville....

18.12.2007 03:06 <kapselus> Nykyään moottorit käynnistetään taajuusmuuttajilla eikä lämpöreleitä tarvita.

07.05.2010 23:05 <Pekka> Jos moottorin tyyppikilvestä katsot virta arvon niin se pitää sisällään sekä pätö- että loisvirran. Jos kerrot yhteen moottorin tyyppikilvessä olevan jännitteen ja virran niin saat näennäistehon joka sisältää sekä pätö- että loistehon. Kolmivaihemoottorissa tehon kertolaskuun pitää tosin ottaa mukaan vielä neliöjuuri 3.

25.01.2013 18:42 <Jouko> Huomattavan paksurunkoinen muuntajaksi sivuprofiiliin katsoen. Betoniseinän takana on muuten toinen vastaavanlainen 10-20 kV reaktori. Potrettikuvasta tihrustaen sen öljynkorkeus-/lämpömittari oli tähän römperiin verraten alemmalla asteikolla. Kenties irti verkosta, eos..