14.01.2013 20:02
<Joni>
Mikäs on kentän periaate? Pelkästään jakauttaa linjat eri suuntiin vai miten?
Tv. asiasta kiinnostunut, mutta turha edes vaivautua aiheeseen kun ei alan hommiin pääse, kun on värisokeutta, punaviher tarkkaan ottaen.
15.01.2013 16:26
<Late>
Sähköasemet toimivat verkon solmupisteinä, joihin liittyy kulutus ja tuotanto. Kuvan asema on kantaverkon solmupiste, jollaisissa on 110 kV:n verkkoa syöttäviä päämuuntajia sekä merkittävimmät tuotantolaitokset. (Esim. ydinvoimalat) Kantaverkon johdot yhdistävät solmupisteitä ja siirtävät energiaa pisteestä toiseen.
Aseman "ydin" on kokoomakisko (kuvassa vasemmassa laidassa), johon kaikki solmupisteiden väliset johdot, päämuuntajat sekä mahdollinen tuotanto liitetään. Vähän niin kuin vesitorni vesijohtoverkossa. Kiskon oikealla puolella näkyvät katkaisijat, virtamuuntajat ja erottimet kussakin kiskoon liittyvässä johdossa erikseen. Näiden avulla valvotaan linjojen tilaa ja tarvittaessa erotetaan johto verkosta esim. vikaantumisen vuoksi.
Tässä kentän olemassaolon tarkoitus pähkinänkuoressa. Toivottavasti oli apua. Asiavirheet voi korjata vapaasti.
30.06.2019 14:12
<Joku>
Kuinkakohan kuumia johdot sitten mahtaa olla? Jostain muistan, että häviöt voi olla luokkaa 400 W per metri tuollaista linjaa. Vai johtuuko riippuvuus suurimmaksi osaksi ympäristön lämmöstä?
30.06.2019 15:56
<Mikko Koho>
Käsittääkseni molemmat vaikuttaa. Talvellahan ainakin jakelumuuntajia voidaan käyttää hetkittäin ylitehoilla koska parempi jäähtyvyys kompensoi lämpötilannousua ja noissa lisäksi esimerkiksi eristeiden vanheneminen osin kompensoituu kun välillä ollaan suunniteltua viileämmässä.
Jos ajatellaan linjaa ilman kuormaa niin tokihan ympäristö, ja muunmuassa se, onko auringonvalossa oleva kohde musta vai kiiltävä, vaikuttaa omalta osaltaan johdon lämpötilaan ja sitä kautta johdon lämpölaajenemiseen. Sitten kun laitetaan virtaa kulkemaan niin resistiivinen komponentti lämmittää vielä lisää.
Ulkomailla lämpimissä maissa tämä on vielä suurempi ongelma kun kovin kulutuspiikki tapahtuu jäähdytyksen takia samaan aikaan kun siirtokyky on heikoimmillaan. Suomessa, ainakin toistaiseksi, kovimmat kulutuspiikit ovat tapahtuneet talvipakkasilla.
