<< ^ >>

Anttila2.JPG

110 kV Kaveri näyttää seisovan pää johdoissa ;) Anttila 15.10.2006
Kuvaaja: Joni Leskinen

17.04.2007 13:16 <Tompelo> Sun kaverin pää on jo osunut linjaan kun se mustunut noin...:D
17.04.2007 22:23 <Joni> Jep! :D
18.05.2007 15:20 <Topias> Vääristääkö kameran linssi mittasuhteita, vai onko tuossa tosiaan johto noin lähellä kivellä seisovaa kaveria? Mitenkä tällaiset luonnon esteet otetaan huomioon, kun johdon suojaetäisyyksiä lasketaan? Otetaanko siinä huomioon mahdollisuus, että joku voi kiivetä johdon alla olevan kiven tms. kohkouman päälle?
18.05.2007 16:59 <Mikko Koho> http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=2130
Tuossa nyt ei ole mitään luonnonesteitä alapuolella, mutta siltikin marginaali alkaa olla aika tiukilla. Pari muutakin paikkaa tiedän missä 110kV "hipoo melkein hiuksia" ja ilman mitään kiviä ym. esteitä.
20.05.2007 23:21 <MV> On näitä hurjempia paikkoja kuin 100kv linjojen johtokäytävissä ja eihän siinä ole maata vasten kuin n.50kv kun vaiheiden välissä se 100kv. Muistettava tähtikytkennässä neliojuuri kolmeen laskusääntö. Mutta mäkisessä maastossa ja metsäalueilla suomen vanhimmassa 200 linjassa samoja tilanteita. Ja siellä on sentään nyt (110kv) maata vasten.
21.05.2007 00:27 <Mikko Koho> Juuh, neliöjuuri on hyvin muistissa mutta puhuttiinkin linjan nimellisjänniteestä ;)
21.05.2007 17:45 <MV> Niinpä mutta sillä nimellisjännittellä todellisuudessa ei ole mitään merkitystä, kun ajatellaan esim. yksivaiheista maasulkua. Lopulta sitten vasta merkitystä kun esim. eristystilan mitoituksessa, joten voidaan säästää eristimien lautasten määrässä, kun kannatusorsi onkin maapotentiaalissa vaiheiden välissä. Niinpä tätä ratkaisua onkin samaisessa 200 verkossa mistä edellisessä puhuin, normaalin 200 eristystilan lisäksi kannatusorteen 2 metriä lisätty suunnittelussa jo toisen maailmansodan aikana. Siten sinne saatu porsliinieristien lisäksi huomattava etu käyttää vähempi määrä eristimiä,(tai lisäämällä lautasia 300kv tai 400kv jännitettä varten) toinen on se että suurvoiman siirrossa tähtikytkennnät kolmion sijasta, joten eristystilan rakentamisessa saadaan huomattava säästö liiketaloudelllisen kannalta. Joten pylväiden eristinketjut olisi huomattavan pisemmät jos ne olisi kolmiossa. Paitsi eriasia keskijänniverkossa tähtikytkennän ja kolmion jänniteiden erot on niin mitoituksessa pienet, siellä eristystila sama, oli nyt tähdessä tai kolmiossa. Nooh, tiedän että nämä keskustelut humoristisia, niin kuin pitääkin...Ps. itse käytän sitä ajatusmaailmaa, mitä jännitettä onkin minkäkin potentiaaliaalin välissä, eikä liiotella asioita. esim. jännitetyössä tärkeä juttu. Minkä potentiaalin välissä oletkin.
21.05.2007 21:02 <P. Ylväs> Väitätkös MV että jos kantaverkon muuntajat olisivat kolmiossa, vaihejohtimen ja maan (maadoitetun orren) välillä olisi jotakin muuta kuin vaihejännite?
21.05.2007 23:10 <MV> Kaikki jännitteet on silloin samoja, pääjännite ja vaihejännite (tarkemmin pääjännite vaan). Kyseisessä kuvassa olisi kolmiossa 110kv maatakin (eli ortta) vastaan mutta nyt puhutaan siitä että että orsi kylläkin vaiheiden välissä, loppujen lopuksi. Maadoitetusta maasta huolimatta. Kolmio kytkennässä puhutaan ihan muusta. Maapotentiaali voidaan unohtaa kokonaan, vaikka sekin vaarallinen jännitettä vastaan suurjännite puolella. :) Mutta sitä vois kylläkin mitata perusportaalipylvään eristimet orren ja suoraan vaiheiden välissä. Harvassa pylväässä suoraan eristinketjut suoraan verrannollinen vaiheleveyteen. Eli se on aina puolet vaiheleveydestä mutta joskus se on vieläkin lyhyempi eristinketju. Siitä seurauksena koronapurkauksia eristimillä, eristystila hieman heikko. Ja esim. 400kv noin 4 metrinen eristinketju, kerrattuna kahdella tulee 8 metrinen ja sekin jo lähellä jo 9-10 vaiheleveyttä lähellä mutta maata vasten on se 220kv se ei tarvi kuin 3-4 metrin eristinketjun, joka on puolet 220kv vaiheleveydestä. Tätä nyt meinaan, kolmoissa ei ole näin vaan se tarvii jo 5 metrin eristinketjun. Huomattava säästö. Tai käytettävä leveämpiä lautasia.
13.09.2009 16:22 <Valovirta> Sillä ei ole merkitystä, onko muuntaja kolmio- vai tähtikytketty, vaan onko verkko maadoitettu vai maasta erotettu. Eli onko muuntajan mahdollinen tähtipiste kytketty maahan.

Kun verkko on maadoitettu (kuten 220 ja 400 kV), ei terveiden vaiheiden vaihejännite nouse niin paljoa maasulussa. 110 kV verkko on osittain maadoitettu, eli tähtipisteet on kytketty maihin vain siellä sun täällä. Näin rajoitetaan maasulkuvirran suuruutta. 20 kV on maasta erotettu tai sammutettu, jolloin maasulkuvirrat ovat pieniä, mutta terveiden vaiheiden vaihejännite nousee teoriassa jopa aavistuksen pääjännitettä suuremmaksi.

Myös maasta erotetussa verkossa (eli jos kaikki muuntajat ovat kolmiokytkettyjä tai tähtipisteitä ei ole kytketty maahan) maan ja vaiheiden välillä on vaihejännite johtojen maakapasitanssien vuoksi.

© Janne Määttä 2004-2017