08.09.2019 15:59
<Froggy>
Aika heikon oloinen systeemi...
08.09.2019 16:39
<Keijo Väänänen>
Pylvään tyvi ei ollut edes upotettu maahan vaan koko komeus seisoo kiven päällä ja tuon kaapelin paino pitää tuon virityksen pystyssä. Varmaan metsuriporukka tehnyt että tukkirekka pääsee menemään alitse.
08.09.2019 17:09
<Make>
Ensin ajattelin, että oikealle pylväälle on käynyt jotakin.
09.09.2019 18:58
<Late>
Eikä varmaan johto ole ollut käytössä hyvään toviin. Telia vaan on näin ahkera purkamaan verkkoaan...
09.09.2019 20:05
<Keijo>
Tuolla päin on puhelinilmajohtoverkko purettu käytännössä kokonaan vuosien 2009-2012 välillä, kuituverkon rakennus aloitettiin tuolla jo vuonna 2010. Joitakin linjoja on vielä jätetty purkamatta, liekö laajakaistayhteyksiä joillakin sitten käytössä kuparin kautta. Tuskin tuollakaan enää kellään lankapuhelinta on. Alle 10 vuotta sitten oli vielä joillakin lankapuhelimet avolinjan kautta ja nyt on kuituyhteydet, niin se aika muuttuu.
Oliskohan kellään tietoa minkä takia täällä pohjois-savossa oli hyvin usein tehty puhelinverkkoa siten, että muutama kilometri linjaa oli ensin kaapelina ja sitten vaihtui avolinjaan ja siitä vielä takaisin kaapeliin, joista sitten vietiin asiakkaille? Onko tuossa ollut jokin syy esim. liikaa häiriöitä pitkissä kaapeleissa vai mikä? Muistelisin että saattoi joskus olla 5km kaapelia ja sitten jopa 15-20km avolinjaa välissä ja loppupätkä taas kaapelia.
09.09.2019 20:31
<Samuel >
Meillä täällä Pohjanmaalla oli katulampuissa puhelinlangat. Katuvalot sitten purettiin, ja ajattelin että tuo puhelinjohtorykelmä lähtee kyllä nyt tuosta. Sitten ylläri pylläri ne puhelinlangat oli viereisen tien tolppiin laitettu ja vedettiin varmaan sieltä taloihin, joihin oli niistä katuvaloista mennyt puhelinjohto... Aattelin että käyttääkö nuo ihmiset vielä lankapuhelimia, kun pari ohutta ja yksi tosi paksu puhelinjohto oli vedetty sinne. Oli kyllä aika vanhoja taloja.
10.09.2019 10:16
<Tuomo Y>
Avojohtoja käytettiin varsinkin pitkillä linjoilla vaimennussyistä. Paksumpi poikkipinta-ala ja pienempi kapasitanssi salli pitemmän etäisyyden asiakkaalta keskukseen. Toki avojohdot olivat maaseudulla yleinen tekninen rakentamistapa wanhaan aikaan muutenkin. Viimeinen pätkä asiakkaan seinälle oli tyypillisesti ohut lyijykaapeli ja myöhemmin itsekantava teräskuparikaapeli. Avojohdon muutoskohdassa kaapeliin oli ylijännitesuojat ja siksi avojohtoja ei mielellään tuotu suoraan talon seinälle. Kaapelit ja varsinkin muovivaippaiset kaapelit tulivat käyttöön haja-asutusalueiden asiakasyhteyksien ilmalinjoissa merkittävämmin vasta 70-luvulla. Pitkän kaapelin kapasitanssia kompensoitiin asentamalla muutaman kilometrin määrävälein pitkittäiset induktanssikelat jolloin kaapeliparissa vaimennus laski puhetaajuusalueella(4kHz) ja kaapelipari oli siis ikäänkuin alipäästösuodin. Tämä oli wanhaa lankapuhelinaikaa... laajakaistakäytössä induktiokela oli sitten "stoppari" ja piti poistaa.
10.09.2019 14:15
<Keijo >
Olisko Tuomolla neuvoja semmoiseen asiaan, että onko 2 tavallista lankapuhelinta mahdollista yhdistää silleen, että niiden välillä pystyy puhumaan ja soittamaan? Tarvitsee ainakin jonkinlaisen virtalähteen linjaan mutta minkälainen kytkentä pitäisi olla? Onko väliä myös sillä onko puhelimet näppäinmallia vai valintakiekolla? Ylimääräisiä puhelimia löytyy ja olisi mielenkiintoa rakentaa esim. kesämökille rakennusten välille puhelinyhteys lankapuhelimilla.
10.09.2019 20:25
<Tuomo Y>
Kyllähän kaksi puhelinta saadaan pelittämään keskenään... puheluyhteys on helpoin järjestää, mutta toisen pään saaminen hälyttämään vain kahta johdinta käyttäen vaatii hieman tekniikkaa.
Minulla oli joskus yläkerrasta-alakertaan linja, jossa oli kaksi vanhaa Ericssonin kiekkopuhelinta kytketty linjat suoraan toisiinsa. Tehonsyöttö oli vain 24 VDC (muistaakseni ) siten, että oli kaksi aitoa puhelinkeskusrelettä (100-200ohm resistanssi) joiden käämien kautta tuo DC syötettiin linjaan. Kun luurin nosti, releet veti. Kun kiekkoa pyöritti, niin releet räksytti sen tahtiin ja releiden käämien itseinduktion vaihtelevat jännitepiikit sai toisen puhelimen soittokellon kilkattamaan. Ei siis oikea soitto mutta kilisi kuitenkin. Puhelimen sisällä soittokello on sarjassa kondensaattorin kanssa joten kun luuri oli alhaalla pelkkä tasavirta ei kulje silloin. Sinänsä tämä systeemi ei vaatisi relettä kunhan olisi riittävä sopiva induktiokäämi (+ DC-vastusta ettei virtalähde kuormitu liikaa). Tuo käämin induktanssi estää myös puheäänisignaalin vaimeneminen teholähteen kautta ja siksi olennainen tuohon väliin.
Itseinduktion mahdollinen vaikutus teholähteen suuntaan on huomioitava ja voisi ehkä käyttää valmiita Esmin 12V -24V DC ohjausrelekilkkeitä teholähteineen? Niitä löytyy helposti. Tai virtalähteeksi esim 4kpl 6V paimenpoikapattereita sarjaan? Kestää varmasti kesän pari. Jos on verkkovirrasta muunnettua tasavirtaa, tulee sen olla hyvin suodatettua ettei 50Hz hurise. Puhelimiksi esim. vanhat kiekko-ericssonit joissa oikeat mekaaniset soittokellot.
Mutta Keijo, olet sähköalan Ammattilainen ja tiedät missä menee virittämisen raja. Up to you. Ja tarkista nyt mökin vakuutukset ainakin ennen näiden ohjeiden mukaisia kytkentöjä. Vastuu on lukijalla :)
10.09.2019 22:31
<Keijo>
Kiitos paljon vinkeistä, pitää alkaa jossain vaiheessa kehittelemään verkkoa. Kaapelia ja puhelimia kyllä löytyy ja virtalähteitä ja releitä nyt muutenkin työn puolesta löytyy helposti.
11.09.2019 19:52
<Make>
Ja ammattimaisempi ratkaisu taitaa olla vaihteen käyttö...
http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9845
Töihin tulee näköjään netti puhelinjohtoja pitkin, mutta ei sentään ilmajohtoja. Tässä vähän aikaa sitten ukkonen oli kohdalla ja löi lähelle. Tuloksena talon puhelinjakamosta paloi johdin poikki ja jossain kauempana oli myös joku vika. Modeemille ei kai käynyt mitään.
Siellä on myös jotain wanhaa putkilangan näköistä ilmeisesti puhelinjohtoa. Sen alkupäässä näkyy tuon oloinen lyijyjatkos:
http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8290
14.09.2019 12:43
<muhentaja>
Puhelimet saa soimaan, mutta tieten ääntä ei tieten kuulu luurista toiseen tälleen: Se klassikko Ericsonin pöytäpuhelin, ja toinen osapuoli krippikseltä ostettu Tornin muinainen Mustan Linjan numerolevytön, mutta kammella varustettu puhelin. Kampea pyörittäen etsien mistä tuosta "kuuman linjan" puhelimen nastoista tulee jännitettä, ja sitten samat piuhat pöytäpuhelimen linjapiuhoihin kiinni. Luurit alas molemmista, ja katohan vain, molemmat soi kun pyöräyttää "kuuman linjan" puhelimen kampea :)
14.09.2019 13:42
<metsämies>
Puhelimen alkuaikoina oli vissiin yleistä että linjat vedettiin vain yhdellä johtimella ja toisena johtimena toimi maa. Sitten tajuttiin, että tämä ratkaisu aiheuttaa valtavasti ylikuulumista jos tämmöisiä yhteyksiä viedään samoissa pylväissä vähänkään pidempiä matkoja. En tiedä milloin tuo muutos tapahtui, varmaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa kun siirryttiin käyttämään 2-johdin yhteyksiä. Jututin joskus 2000-luvun alussa erästä sotaveteraania joka kertoi että jatkosodassa käyttivät vähemmän tärkeissä puhelinyhteyksissä 1-johdin yhteyttä tarvikepulan ja kiireen takia. Puhelimeen tuli vain yksi lanka kiinni ja toinen napa kytkettiin kosteaan maahan laitettuun maapuikkoon. Tämän tavan käyttö ei kuulema aina onnistunut koska jos lähellä oli muita puhelinyhteyksiä niin kaikki yhteydet piti olla 2-johdin yhteyksiä ylikuulumisen takia. 1-johdin yhteyttä ei saanut myöskään käyttää etulinjassa, koska vihollisten oli helpompi salakuunnella tämmöistä yhteyttä kuin 2-johdin yhteyttä. Myöskin vikapartiointi oli mahdotonta mikäli koesoittopaikalla ei saanut maayhteyttä esim. kallion tai hiekkaisen maan takia.
Itse kun kävin armeijan viestijoukoissa niin eipä tarvinnut tuommoisia miettiä kun vedettiin kaikki yhteydet parikaapelilla, jotka sitten nostettiin semmoisilla pitkillä puusauvoilla (oravakeppi) puiden oksille. Päästiin sitä pari kertaa ihan pylväshommiinkin rakentamaan harjoitusalueille puhelinlinjoja näyttösuojien ja ampumapaikkojen välille. Pylväät oli vielä hirmu matalia, oisko ollu 3-4m maan pinnasta niin ei haitannut korkean paikan kammokaan. Mielenkiintoisin kokemus oli kun päästiin rakentamaan 2-parinen avolinja paikallisen puhelinyhdistyksen avulla. En muista tuliko se oikeaan käyttöön mutta kyllä siinä oli yllättävän paljon asioita mm. vuorottelut ja johtimien tarkka kireys ja etäisyys toisistaan.
