<< ^ >>

IMG_8333.JPG

20 kV Kokkosnivan voimalaitoksen 110/220 kV:n muuntajan vierellä olevat kompensointikojeistot. Näitä on kaksinkerroin ja perässä näkyy olevan kolme reaktoria lautahäkeissä. Pelkosenniemi, Kokkosniva 13.01.2006
Kuvaaja: Janne Määttä
Sijainti: N 67.22526° E 27.32239° Karttapaikake Google Maps OpenStreetMap

16.01.2006 22:11 <P. Ylväs> 20 kV kompensointilaitos taitaa olla tämä.
16.01.2006 23:50 <calm> Semmoiseltahan se näyttää, mutta kuinka se istuu 110/220 kV:n muuntajan kylkeen..
17.01.2006 19:01 <P. Ylväs> Lienee kolmikäämimuuntaja 220/110/20 kV.
27.03.2007 14:20 <Topias> Käsittääkseni juuri näin on: reaktorit on kytketty tavanomaisesti muuntajan 20 kV:n tertiäärikäämityksiin.
29.03.2007 20:54 <MV> Tietääkseni ei ole välttämättä 220kv verkossa ei ole reaktoreita, vaan nämäkin on 110kv reaktorit, mitä toisen jutun yhteydessä kerroin.
30.03.2007 10:24 <calm> Tilanteen laajemmalta näyttävä kuva: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=2012
30.03.2007 17:20 <MV> Jäi viimeksi mainita että tarkoitin 400kv/110kv muuntajassa on yleisimmin tertiäärikäämitykset, siinä 20kv reaktorit ja kuvassa on lautaaidan takana ja kompensointiparistot kytkinkentällä suoraan esim. 110kv verkon jännitteeseen. Nämä muuntajat ovatkin erinlaisia pohjois-suomen 220kv verkon muuntajat, jotka ovatkin samanlaisia kuin etelä-suomen 400kv verkkojen muuntajat. Eli näköjään niitäkin valmistetaan tällä nykyisellä tavalla, jossa on käämikytkimet jännittelle ja tertiääri käämitykset lisäksi mutta muistettava että muuntajia valmistetaan niinkin että niitä ei voi säätää kuten keski-suomen 200 verkossa. Siellä oli se toisenlainen kompensointi ylensäkin mutta paras mahdollinen tietenkin oli. Ihmetyttää kun näitä sitten ei ole vaihdettu muuntajia eteläänkin entisen kompensoinnin poistettua mutta maksaa nekin. Mutta sama kompensointi löytyy 400/100 asemilta. Koska nekin 20kv ja se standartoitu jakelujännite mutta kyllä niitä tertiaarikäämityksiä löytyy muistakin muuntajista ne ei välttämättä ole käytössä. Nämäkin kojeistot sellaisia, ei taida löytyä monellakaan 200/100 asemilla pohjois-suomessa. Jopa tertiääri käämityksiä 10kv jännitteelläkin löytyy mutta se on teollisuuslaitoksen jännitetaso jo. Siitä tulikin mieleen, voisiko tertiäärikäämyksestä ottaa 20kv jakeluverkostoon sähköä. Jospa Kinnulan asemalla keski-suomessa 220/110/20kv muuntaja kytketty ilman 110kv lähtöä? Herää kysymys? Kalliksi tulisi erikoisvalmisteinen yksittäinen muuntaja verkon omistajalle.
13.10.2012 22:47 <Jouko> Kittilän Isoniemen sähköasemallahan lienee varaus liittää 20 kV kytkinasema 220/110/21 kV päämuuntajan tertiäärikäämeihin, ellei näin ole jo tehtykin. Taannoisessa katselmuksessa ei tosin yhteyksiä näkynyt paikalliseen jakeluverkkoon...

Tuossa linkkikaapelijatkos MV:n kertomaan: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=566 Nivalassa 220/20 kV muuntaja ilman 110 kV käämejä
14.10.2012 17:56 <Marko> Mistä tuollainen luulo on saanut alkunsa, että Fingridin muuntajiin kytkettäisiin jakeluverkkoa?
14.10.2012 20:22 <Jii> Sen kun tietäis mutta veikkaan että näiltä sivuilta mm. Utsjoen kohdalla ja jostain MV:n kommentista...?! Joku sähköinssikin puhui vuosia sitten asiasta. Edellisen kommentin taustat liittyivät jossain FG:n linkkiuutisessa mainittuun 20kV kytkinlaitokseen Isoniemen sähköasemalla. Ehkä siitä jäänyt käsitys??
15.10.2012 19:05 <Marko> Utsjoen kommenteista en löytänyt tuonsuuntaista tietoa. Monet MV:n sepustukset ovat kaikessa mielenkiintoisuudessaan sen verran vaikeaselkoista tajunnanvirtaa, ettei niistä kannattane kovin pitkälle meneviä johtopäätelmiä tehdä ainakaan ilman erityistä varovaisuutta. Fingridin uutisessakaan tuskin on mainittu jakeluverkkoa kytkettävän muuntajakoneen kolmansioon?
16.10.2012 18:13 <calm> Jostain väärinkäsityksestä varmaankin on ollut kyse. Onhan noissa isommissa muuntajissa toki se 20 kV:n kytkinlaitoskin, mutta vain kompensoinnille.
16.10.2012 21:27 <STP> Tuossa joku vanha raportti josta näkyy Utsjoen sähkösyöttö: http://www.tem.fi/files/18210/KTM_Raportti_2007_09_14.pdf
Tuon perusteella syötetään Fingridin sähköasemasta suoraan 20kV jakeluverkkoa? Kun kerran Utsjoen sähköosuuskunta ei omista yhtäkään isompaa muuntajaa.
16.10.2012 22:02 <Jouko> Eikös Utsjoen sähköasema juurikin ole 20kV jakeluverkon asema FG:n voimajohdossa? Onkos tuo Kinnulakin?
Tuon raportin sivulla 12 kerrotaan USO:n muuntamoiden ja sähöjohtojen olevan enimmäisiältään varsin nuorehkoja, vanhimmat vuodelta 1981
17.10.2012 21:07 <calm> Molemmat ovat joo 220 kV:n verkkoon kytkeytyviä jakeluverkon asemia. Muita ei sitten Suomesta löydykään moisia kuin nuo kaksi.
17.10.2012 21:43 <muhentaja> Enpä ole kyllä kuullut/lukenut ainakaan tähän mennessä mistään, että kantaverkon muuntajien 20kV tertiäärikäämejä käytettäisiin jakeluverkon syöttöön. Voin kuvitella että moinen käytäntö toisi oman kirpeän mausteensa kantaverkon huoltotöihin ja häiriöiden hallintaan puhumattakaan siitä miten julmettujen reaktorien kiinni- ja irtikytkennät näkyisivät 20kV verkossa. Noilla 20kV ilmasydämisillä reaktoreilla on etunsa, kun eivät saturoidu tai mene ferroresonanssiin normaalista poikkeavissa tilanteissa. Haittapuolena on lähinnä isot virrat kompensointipiirissä ja voimakas vaihtomagneettikenttä reaktorin välittömässä läheisyydessä. Muun muassa jenkithän tuntuvat kytkevän reaktorit suoraan suurjännitekiskoihin, jolloin niiden on käytännössä pakko olla rautasydämisiä ja ulkoisesti ne muistuttavatkin epämääräisesti yksivaiheisia tehomuuntajia.
18.10.2012 11:58 <Topiax> Onko kenelläkään tietoa, miten reaktoreiden voimakkaat magneettikentät vaikuttavat läheisyydessä oleskelevaan ihmiseen? Oletetaan että ei ole sydämentahdistimia eikä magnetisoituvia tekoniveliä, proteeseja tms.
18.10.2012 12:31 <Jouko> Niin, kuinka voimakas tuo magneettikenttä on verraten vaikka magneettikuvaukseen?

Vielä aiemmasta: Isoniemen sähköasemaa koskevassa linkissä Fingridin sivuilla puhuttiin 20 kV kytkinlaitoksesta, joka lienee loppujen lopuksi ollut vain kompensoinnin käyttöön kuten Calm kertoi. Siitä oma väärinkäsitys. 220/110/20 kV sähköaseman rakentamisesta kertova linkki on sittemmin vanhentunut ilmeisesti Fingridin nettisivuston uudistumisen vuoksi..
18.10.2012 13:09 <Mikko Koho> Sen verran on faktatietoa että noiden kompensointireaktoreiden ympärille on rakenneltu puuaitoja sen vuoksi ettei kukaan menisi, kentällä työskennellessään, liian lähelle. Ja amiksessa luokkakaveri kertoi harjoittelun jälkeen että paikallisella terästehtaalla, missä on valokaariuunissa helvetilliset virrat mutta pienet jännitteet, joku ammattilainen oli käynyt mittailemassa magneettikenttien voimakkuuksia. Joku prosessi-ihminen oli sitten mielenkiinnosta mennyt kyselemään että mitä arvoja mittaaja sai. Arvoja ei prosessi-ihminen saanut mutta mittaaja oli (hiljaa) todennut että "sinuna en menisi lähelle." Lieneekö MUTUa tuo lausahdus vai faktaa, sitä en tiedä. Toivon ensinmainittua.
Radiomastoissahan nuo magneettikentät pitää ottaa vakavasti, siellä kun lähetysantennien läheltä voi löytyä aika mielenkiintoisia lukemia. Muistaakseni tälläkin viikolla täällä pudotellaan määrättyjen radio- ja tv-kanavien lähettimien tehoja että pääsevät hommiin. TV:n dokumentissa STUKin ihminen sanoi että noilla radioaalloilla on sama vaikutus kehoon kuin mikroaaltouunilla ja tulos voi olla kuin vaikka Heinolan löylykisoilla, eli ne voivat lämmittää elimistöä siinä määrin että siitä tulee vahinkoa.
18.10.2012 13:17 <Topiax> Ja aidathan ovat nimenomaan puuta, eivät ferromagneettista metallia eikä muutakaan sähkönjohdetta. Saattaisi rauta-aita aikalailla parkua tuommoisen lähellä, ehkä kuumentuakin...

Video magneettikentässä leijailevasta sammakosta:
http://www.youtube.com/watch?v=m-xw_fmB2KA&feature=colike
18.10.2012 16:13 <Topiax> Palautui tästä vielä mieleeni: joissakin laitoksissa on reaktorikelat asennettu [tukieristimien varaan] päällekkäin. Niissä on käsittääkseni järjestettävä virran suunta oikein, koska keloihin vaikuttavat voimat (smv) ovat hyvinkin suuria ja voisivat ehkä rikkoa koko asennelman?
18.10.2012 18:41 <Topiax> Piti ihan kaivaa ikivanha Otso W. Pöyhösen STK (1977) esiin ja tarkistaa asia, ja muistin vähän väärin: puhutaan kolmivaihekuristimesta ja sellainen "muodostuu kolmesta yksivaihekuristimesta jotka normaalisti asennetaan päällekkäin tukieristimien avulla. -- Keskimmäinen vaihekela on tavallisesti käämitty eri suuntaan kuin äärikelat, jolloin oikosulkutilanteessa vaihekelojen väliset voimat ovat toisiaan vetäviä. Tällaiset vaihekeloja yhteen puristavat voimat on helpompi hallita kuin erilleen työntävät voimat laittamalla vaihekelojen väliin riittävä määrä tukieristimiä."

Jossakin olen sellaisen pinon nähnytkin. Olisiko ollut Merikosken voimalaitoksella?
18.10.2012 20:05 <muhentaja> Veikkaanpa ettei nuo kuristimet kuitenkaan vuontiheyden huippuarvossa magneettikuvaukselle pärjää, siellä kun on suprajohdemagneetti tuottamassa pääkentän. Veikkaanpa kuitenkin, että teräsaita kävisi aika lämpöisenä noiden kuristimien ympärillä toimiessaan muuntajan toisiona. Valokaariuunin muuntajahuone on kuulemma tosiaan ei kenenkään maata silloin kun uuni on toiminnassa, useiden kymmenien kiloampeerien virtojen tuottamat magneettikentät on sielläkin sen verran kovat, että ferromagneettiset esineet saattavat muuttua projektiileiksi. Lisäksi tila on ahdas ja tappavia jännitteitä kosketeltavissa lähes joka puolella, toisiossakin on muutama sata volttia ja ensiöjännitteet mitataan kymmenissä kilovolteissa.
18.10.2012 22:13 <calm> Ei Merikoskella kyllä pinoa ole. Tuolla kasvihuonealueella niitä kyllä oli, voisihan noista jonkun kuvan kaivaa esimerkiksi, kun hitaasti näyttää tuo kuvien käsittely muuten etenevän..
18.10.2012 22:17 <calm> Suodatin, eikä kuristin, mutta pino kuitenkin. Maalahdesta. http://calm.iki.fi/harmonic_filter
19.10.2012 00:26 <muhentaja> Tässä videodokumenttia valokaariuunin muuntajahuoneesta huoltokatokon aikana: http://tinyurl.com/9yvahxh Noissa elektrodeille menevissä kiskoissa ymmärtääkseni kiertää jäähdytysneste etteivät sula, ilmausnipatkin taitaa näkyä parissa kohtaa.
19.10.2012 00:49 <muhentaja> Jatkoa vielä sen verran, että tämän videon alkupuolella näkyy hyvin syy siihen miksi valokaariuunipaikkakunnilla tuppaa esiintymään volkkuvaloa: http://tinyurl.com/9llpkg5 Tilanne vähän rauhoituu sitten kun lasti on saatu sulaksi ja tarvii lähinnä ylläpitää lämpöjä: http://tinyurl.com/8nd4wjz
19.10.2012 02:04 <Mikko Koho> Tuossapa niitä suotimia. Eivät kuulemma mielellään pitäisi kun aiheuttavat pätötehohäviötä vaikka on pakko ettei paikkakunnan valot vilkuta murheellisesti. Noiden jurina kuuluu tyynellä ja hiljaisella kelillä parin kilometrin päähän jos osaa kuunnella ja kiskojen tärinästä voi päätellä milloin uuni on sulattamassa..
http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=858
http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=859
19.10.2012 02:14 <Mikko Koho> Ja muistan lukeneeni 1996 aikaan ilmestyneestä lehtisestä, kun investoivat noihin, että Imatran sulatuksessa käytetään ns. kuohuvaa kuonaa, eli ainakin jossain vaiheessa sulatusta sulaan injektoidaan lanssilla happea ja hiilipölyä. Ensinnäkin sillä saadaan, hapen ja hiilen seossuhdetta säätämällä, ajettua sulan hiilipitoisuuksia kohdilleen ja toinen tärkeä asia on se että tavoite on pitää kaaret kuohuvan kuonakerroksen sisällä. Kuona siis nousee pintaan ja hiilen palaessa muodostuvat kaasut saavat sen kuohumaan. Joskus toki, siellä käydessäni, kaaret ovat käyneet näytillä mutta jos ne loimottaisivat jatkuvasti pihalle niin muistelen lehdestä lukeneeni että uuni menisi todella lyhyessä ajassa, olisiko ollut muutama viikko vai kuukausi, peruskorjauskuntoon. Muuraukset ovat toki vesijäähdytteisiä mutta siitä huolimatta kaarien säteily olisi niin rajua että ne eivät kestäisi ilman kuonan antamaa suojaa. Noissa uuneissa pyritään mahdollisimman suureen ominaistehoon (MW/t padassa olevaa terästä) taloudellisuuden takia.
19.10.2012 10:36 <Topiax> Se Merikosken voimalaitoksen kuristinpino on voimalaitoksen sisällä, ei näy ulkopuolelle eikä ole sieltä kuvattavissa. Joku joka on viimeaikoina siellä vieraillut, voisi muistaa paremmin, itse en ole käynyt laitoksessa ainakaan kymmeneen vuoteen.

© Janne Määttä 2004-2017