2.1.4 IEEE802.11

IEEE802.11 on IEEE:n (The Institute of Electrical and Electronics Engineers, Inc.) kehittämä langaton lähiverkkoratkaisu, jonka suurin siirtonopeus tällä hetkellä on 11 Mbit/s (IEEE802.11b). IEEE802.11 standardointi sai alkunsa vuonna 1991 ja viimeisin versio on ilmestynyt vuonna 1997. Tämä lähiverkko toimii samalla 2,4 GHz:n taajuusalueella kuin Bluetooth-laitteetkin. IEEE:n aiempi 802.11-standardi mahdollistaa liikennöinnin nopeuksilla 1 ja 2 Mbit/s, uuden 802.11b-standardin laitteet tarjoavat nopeudet 5,5 Mbit/s ja 11 Mbit/s. Uudet laitteet ovat alaspäin yhteensopivia vanhempien laitteiden kanssa. Lähetykseen käytetään suuremmilla nopeuksilla aina DSSS-tekniikkaa (Direct Sequence Spread Spectrum), joka hajottaa lähetteen 11-kertaiselle taajuusalueelle. Taajuusaluelle (Euroopassa 83,5 MHz) on sijoitettu tässä käytössä 13 22 MHz:n kanavaa. Kanavista vain kolme, esimerkiksi kanavat 1, 6 ja 11, mahtuu täysin erillisille taajuusalueille. Kaikki muut kanavat ovat taajuusalueiltaan osittain muiden kanavien taajuusalueiden päällä. Käytetty suorahajoitustekniikka mahdollistaa kanavien taajuusalueiden päällekkäisyyden. Jos alueella on monia päällekkäisiä verkkoja sekä vielä muutakin liikennettä, voivat tiedonsiirtonopeudet laskea paljonkin. Toimivuusalueeksi laitteiden sisäisillä antenneilla luvataan noin 50 metriä puoliavoimessa sisätilassa ja noin 400 metriä ulkotiloissa. Suunta-antenneja käytettäessä päästään noin seitsemään kilometriin saakka. Yhtäaikaa IEEE802.11b-version kanssa rinnakkaisesti alettiin kehittää IEEE802.11a-versiota. IEEE802.11a toimii vapaastikäytettävällä 5 GHz:n taajuusalueella ja tarjoaa 54 Mbit:n/s -siirtonopeuden. Tämän standardin mukaisia laitteita on tulossa markkinoille keväällä 2001 ja joillain valmistajilla on jo esittelylaitteita julkaistuna [6]. Valmistumassa on myös IEEE802.11b:n laajennus, jossa siirtonopeus on nostettu 22 megabittiin sekunnissa.

Tässä insinöörityössä keskitytään tarkastelemaan IEEE802.11b-standardin mukaisia laitteita ja verkkoja.