Nokian laitteisto on vertailluista laitteistoista yksinkertaisin hankittava, koska laitteissa valittavina ovat ainoastaan erilaiset antennityypit eikä ulkoisia antenneja ole pakko hankkia laisinkaan. Nokialla on ainoastaan yksi tukiasemamalli, jossa on kohtuullisen paljon ominaisuuksia. Nokian korteille on ajurit Windows-käyttöjärjestelmille sekä beta-vaiheen ajuri Linuxille. 9.2.2001 julkaistut Windows-ajurit (versio 4.20.207) ovat ensimmäiset kunnolla toimivat ajurit. Omien kokemusten mukaan aiemmilla ajureilla yhteys katkeili säännöllisesti. Nokian laitteet ovat yritysostossa In-Talkilta saatua tekniikkaa.
Tietokoneisiin asennettavissa PCMCIA-korteissa on tarjolla kaksi vaihtoehtoa, C110, jossa ei ole mahdollisuutta liittää ulkoisia antenneja, sekä C111, jossa on paikat kahdelle ulkoiselle antennille (lähetys ja vastaanotto). C111:ssä on myös sisäiset antennit, joten sitä voi käyttää ilman ulkoisia antennejakin. Kortit ovat kuvassa 6. Nokialla on ainoastaan sisäkäyttöön tarkoitettuja antenneja. Molempien korttien lähetysteho on 35 mW.
Tukiasemien mukanakin toimitettava ympärisäteilevä AWC-1-antenni vaikuttaa hieman huijaukselta; muovikuoren sisällä on piirilevyn palanen, jossa on johtavat alueet antennielementteinä. Ainoastaan yhdessä kuudesta antennista antennielementin ja antennijohdon maadoituksen juotos näytti siltä, että galvaaninen yhteys on olemassa. Antenneilla ei havaittu olevaan erityistä vaikutusta signaalinvoimakkuuteen kummas-sakaan päässä käytettynä lyhyillä matkoilla. Pitkissä ulkoyhteyksissä (luokkaa 100 metriä) tukiasemaan kytketty antenni heikensi signaalinvoimakkuutta noin 20 %. Ainoastaan jos tukiasema pitää jostakin syystä sijoittaa radio-olosuhteilta epäedulliseen paikkaan, kuten metallikaappiin, voidaan antenneista saada jotakin hyötyä.
Molemmissa WLAN-korttityypeissä on SIM-kortinlukija. SIM-kortille voidaan tallentaa tarvittavat salausavaimet sekä muut verkon tiedot, jolloin käyttäjä saa käyttöönsä langattoman verkon panemalla SIM-kortin paikalleen. Ainoa asetus, joka käyttäjän pitää tehdä, on SIM-kortilla olevan verkkoprofiilin valinta. Käyttäjä ei myöskään pääse näkemään missään vaiheessa verkossa käytettäviä salausavaimia SIM-korttia käytettäessä. Haittapuolena käyttäjälle tulee SIM-kortin vaatiman PIN-koodin (Personal Identifier Number) muistaminen. Nokian ajuri kysyy PIN-koodin aina, kun verkkoon yritetään kirjautua. Jos verkkoyhteys jostakin syystä katkeaa ja hetken päästä palautuu, hyppää PIN-koodia kysyvä ikkuna esille. Tämä saattaa käyttäjästä olla hyvinkin ärsyttävää.
Nokian korttien ajuri näyttää käytössä olevan tukiaseman signaalitason ja siirto-nopeuden prosentteina. Muista alueella olevista tukiasemista ajuri näyttää signaalin-voimakkuuden seitsenportaisella asteikolla. Ajurin tukiasemanäyttö on kuvassa 8. Muista alueen tukiasemista nähdään myös MAC- (Media Access Control) ja IP-osoite, tukiaseman kuormitus, käytetty radiokanava ja tiedonsiirtonopeus. Muiden valmistajien tukiasemista ei nähdä IP-osoitetta eikä tukiaseman kuormitusta. Uusimmassa ajuri-versiossa mistään tukiasemista ei nähdä IP- tai MAC-osoitteita, jos ajuri on asennettu normaaliasennuksena. Ainoastaan järjestelmänvalvoja-asennuksena asennettu ajuri näyttää nämä tiedot.
A032-tukiaseman mukana tulevat kaikki käyttöön tarvittavat osat, sekä yksi ulkoinen ympärisäteilevä antenni. Radioliikenne tukiasemassa tapahtuu samalla C111-kortilla, jota käytetään myös langattoman verkon asemissa. Tukiasemassa olevassa kortissa ei voi käyttää SIM-korttia millään tavalla, eikä SIM-kortin paikallaan olo vaikuta tukiaseman toimintaan millään tavalla. Tukiasemassa on RJ45-liitin 10BaseT-Ethernet-verkkoa varten. Tukiasema ei tue käyttöjännitteen syöttöä Ethernet-kaapelista. Muut liitännät ovat käyttöjännite ja sarjaportti. Sarjaporttia voidaan käyttää tukiaseman hallinnointiin tai modeemiliitäntänä. Yhteys tukiasemasta langallisiin verkkoihin voidaan tehdä siis käyttäen joko parikaapeliethernetiä tai modeemiyhteyttä. Modeemia voidaan käyttää ainoastaan ulospäin soittamiseen, ei soittojen vastaanottamiseen.
Tukiasemaa voidaan hallita kolmella eri tavalla. Helpoin ja rajoittunein tapa on web-hallinta. Suurimpaan osaan asetuksista pääsee käsiksi web-käyttöliittymän kautta, mutta esimerkiksi henkilökohtaisia WEP-avaimia sen kautta ei voi lisätä tai poistaa. Toinen tapa on ottaa tukiasemaan komentorivipohjainen yhteys joko käyttämällä sarjaporttiin liitettävää konsolikaapelia ja terminaaliohjelmaa tai käyttämällä telnet-ohjelmaa yhteyden muodostukseen. Kolmas tapa on lähettää asetustiedostot tukiasemaan käyttäen TFTP:tä (Trivial File Trasfer Protocol). Komentoriviltä voidaan muuttaa kaikkia tukiaseman asetuksia sekä seurata verkon tapahtumia. Tukiasema tukee myös SNMP:tä (Simple Network Management Protocol), mutta sillä pystytään ainoastaan kyselemään tietoja, Set-metodia ei ole käytössä.
Tukiasemaa on mahdollista käyttää siltana langallisen ja langattoman verkon välissä tai reitittimenä, joka tekee NAT:in (Network Address Translation). Käytettäessä osoiteen-muunnosta saadaan tukiasema näkymään yhdellä IP-osoitteella julkiseen verkkoon ja tukiaseman toisella puolella voivat olla käytössä yksityiset IP-osoitteet. Tätä ominai-suutta voidaan käyttää esimerkiksi, jos tukiasemasta otetaan yhteys modeemilla jonkin Internet-palveluntarjoajan soittosarjaan, joka antaa käyttöön yhden IP-osoitteen. Tällöin langattomassa verkossa voi olla käytössä useita langattomia asemia yhtäaikaa, vaikka käytössä ei olekaan kuin yksi ulkoinen IP-osoite. Testatuissa tukiasemissa NAT:ia ei saatu toimimaan, vaan kortin hallintaohjelma näyttää, ettei alueella olisi signaalin-voimakkuutta kuin hetkittäin. Mitään tietoa verkossa ei saatu liikkumaan, kun NAT oli asetettu käyttöön. Kuvasta 10 näkyy, miltä ajurin signaalitasonäyttö näyttää, kun NAT on käytössä. Kuvasta ilmenee myös se, että ajuri 'huijaa' signaalinvoimakkuudessa. Vaikka signaalinvoimakkuuspiikki aluksi olisi kapea ja koko ikkunan korkuinen, se laskeutuu ja pyöristyy hetken kuluttua. Tämä estää tarkkojen mittausten tekemisen Nokian kortilla.
Tukiasemassa on DHCP-palvelin (Dynamic Host Configuration Protocol), jonka avulla verkon asemille voidaan automaattisesti jakaa kaikki tarpeelliset IP-osoitteet. Tuki-asema osaa jakaa 64 IP-osoitetta langattomaan sekä langalliseen verkkoon. Tämä ominaisuus on lähinnä käyttökelpoinen käytettynä yhdessä NAT:in kanssa, koska kaksi samassa verkossa olevaa DHCP-palvelinta aiheuttaa ongelmia. Tukiaseman DHCP-palvelimen asetusvaihtoehdot ovat aika heikot ja moneen paikkaan jaetut, joten sitä ei kannata käyttää, jos käytettävissä on jokin muu DHCP-palvelin. Itselleen tukiasema ei osaa IP-osoitetta hakea verkossa olevasta DHCP-palvelimesta.
Tukiasemia voidaan käyttää myös pelkästään kahden tai useamman erillisen langallisen verkon väliseen tiedonsiirtoon esimerkiksi kahden eri rakennuksen välillä. Tätä toimintatilaa kutsutaan langattomaksi siltaukseksi. Tukiasema voi toimia myös langattomana toistimena kahden tukiaseman välissä, mutta tällöin yhteysnopeus puolittuu jokaista toistinta kohden. Nokian tukiasemaa langattomana siltana käytettäessä voivat langattomat asemat edelleen käyttää sitä normaalisti tukiasemana. Siltaus ei useista yrityksistä huolimatta toiminut. Tukiasemat kyllä näyttävät olevan toisiinsa yhteydessä, mutta mitään niiden välillä ei siirtynyt.
Nokialla on myös laitteita, jotka liitetään jo olemassa olevaan ethernet-porttiin tai USB-porttiin (Universal Serial Bus). Nämä laitteet toimivat vain siltana langattoman lähiverkon ja kyseisten liitäntöjen välissä. Näihin ulkoisiin laitteisiin käyvät samat C11x-kortit kuin Nokian muihinkin tuotteisiin. Näiden laitteiden hintataso alkaa jo lähennellä tukiaseman hintaa, enkä näe näille laitteille juuri mitään käyttöä. Maksamalla vähän lisää saa jo tukiaseman, jolla voi vaikka tulevaisuudessa olla paljon enemmän käyttöä kuin yhden käyttötarkoituksen sillalla. Ainoastaan jos langattomaan verkkoon haluttavassa laitteessa ei ole mahdollisuutta käyttää varsinaista WLAN-korttia mutta laitteessa on ethernet- tai USB-portti vapaana, ovat tällaiset laitteet tarpeellisia. Tällainen laite voisi olla esimerkiksi verkkokirjoitin.
Nokian laitteilla on mahdollista käyttää neljää erilaista verkkoonpääsymallia. Salausvahvuuksista on valittavina salaus 40 - 128-bittisellä avaimella. Käytettävä salausalgoritmi on standardin suosittelema RC4 myös käytettäessä suurempia bittimääriä.
Alimmalla suojaustasolla sallitaan kaikkien pääsy verkkoon ilman minkäänlaista tunnistusta. Tällöin kuka tahansa verkon kuuluvuusalueella oleva voi liittyä verkkoon.
Seuraavalla tasolla käyttäjien tunnistus tehdään verkkokortin MAC-osoitteen perus-teella, mutta minkäänlaista salausta siirtotiellä ei käytetä. Käyttäjälista ylläpidetään tukiasemassa. Verkkokorttien MAC-osoite on vaihdettavissa sopivalla ohjelmalla, jolloin verkosta käytössä olevan osoitteen sieppaamalla voi ulkopuolinen käyttäjä päästä liittymään verkkoon käyttämällä hyväkseen sieppaamaansa MAC-osoitetta.
WEP-salausta voidaan käyttää Nokian laitteissa kahdella tavalla. IEEE802.11-yhteen-sopiva tapa on 40-bittisten jaettujen avainten käyttö. Yhtäaikaa määriteltyinä voi olla neljä WEP-avainta, joista yksi on aktiivinen. Ainoastaan asiakkaat, joilla on määri-teltynä oikea WEP-avain voivat liittyä verkkoon. Jaettu avain voi olla myös 56-, 64-, 96- tai 128-bittinen, mutta tällöin kaikkien verkossa olevien laitteiden tulee olla Nokian valmistamia. Toinen tapa käyttää WEP-avaimia on asiakaskohtaisten avainten käyttö. Tällöin jokaisella asiakkaalla on oma 40 - 128-bittinen avain. Avain on yhdistetty joko käyttäjätunnukseen tai verkkokortin MAC-osoitteeseen. Vaikka käytössä olisi asemakohtaiset salausavaimet, lähetetään levitysviestit salaamattomina, jos yhtään jaettua WEP-avainta ei ole määritelty. WEP-avaimet voidaan tallentaa joko tukiasemaan tai ulkoiseen RADIUS-palvelimeen (Remote Authentication Dial-In User Service). Tukiasemaan voidaan tallentaa enintään 200 langattoman aseman tunnistetiedot. (Nokian mainos tosin mainitsee 1024 asemaa tässä yhteydessä [11].) Jos tunnistetiedot ovat tukiasemissa, pitää ne päivittää kaikkiin tukiasemiin erikseen, mikä isossa verkossa aiheuttaa paljon työtä. RADIUS-palvelinta käytettäessä tunnistetiedot tallennetaan vain palvelimeen, josta tukiasemat ne käyvät tarkistamassa. Henkilökohtaiset WEP-avaimet ovat tuettuja vain Nokian laitteissa. Muiden valmistajien laitteiden kanssa niitä ei voida käyttää.
2.2.1 Laitteet | Sisällysluettelo | 2.2.3 Orinoco - laitteet